Tunnustan. Olen rakastunut. Aivan kertakaikkisen rakastunut. Mennyttä naista... Huokailen tuskissani, kun on pakko olla töissä koko päivä, enkä pääse kotiin ja rakkaani luo - paitsi, että toin sen mukanani töihin, sillä en malttanut olla erossa edes työpäivän mittaa... *huoks*

Tottahan te jo arvasitte, etten minä nyt mihinkään ihmiseen ole rakastunut, minullahan on jo aviosiippa... *tirsk* Olen rakastunut kirjaan, käsityökirjaan, jota olen itse asiassa jo viime syksynä muistaakseni netistä katsellut sillä silmällä, mutta enpä ole tullut hankkineeksi. Nyt sitten tilasin, ja eilen se kopsahti kotiini. Niin mikäkö? Doris Chanin Amazing Crochet Lace. En ole vielä koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa käsityökirjan 20 mallista olisin valmis tekemään välittömästi 15 ja pienen harkinnan jälkeen ne loputkin... Argh, tämä päivä ei ole ohi riittävän nopeasti! Haluan HETI päästä kotiin virkkuukoukkujen ja lankojeni pariin... äitiih, onko pakko olla töissä, vaikkei halua???

Lisäksi hakkaan noin kuvaannollisesti ja mielikuvituksessani otsaani seinään ja kiroan itseäni siitä hyvästä, etten ostanut tuota kirjaa jo aiemmin... Miksi, voi miksi olen hukannut elämästäni ainakin puoli vuotta???

----

No niin, pienen rauhoittumistauon jälkeen palaan aiheeseen. Eihän tuossa nyt sinänsä mitään erityisen uutta ja ihmeellistä ole, onpahan vain siirretty tuo perinteinen pyörövirkkaus ihan uudelle tasolle. Doris Chan on muokannut tutuista pitsipöytäliinoista huiveja, hameita, jakkuja jne. Tarvitaan vain paksumpaa lankaa ja isompi koukku, ja tietysti Chanin kaltaisen ihmisen mielikuvitus, ja tuloksena on toinen toistaan upeampia luomuksia, jotka ainakin ovat vieneet meikäläisen sydämen nyt mennessään. Yhtään ei haittaa myöskään se, että lankoihin valitut värit ovat juuri niin minua, ja kuvat - upeita. Tästä kirjasta en luovu koskaan, kuulitteko, en koskaan!!!

Muista kirjoista lisää joskus, tästä kirjasta tulette kuulemaan vielä monta kertaa...=)