Minun mielestäni juuri äsken laitoin työpaikan oven kiinni perässäni, ja nyt minulle kehdataan väittää kirkkain silmin, että minun pitäisi taas huomisaamuna (tai oikeastaan tänä aamuna) mennä taas uudestaan? Ei kai? Ihan tosi? Ei ole reilua...!

No joo, onneksi olen saanut olla ihan rauhassa kotona tämän viikonlopun ja parannella vatsatautiani loppuun. Nyt alkaa onneksi olla normaali olo, juuri sopivasti kun työviikko on taas alkamassa... Ja onneksi on voinut koko viikonlopun tehdä kotihommia ja käsitöitä. Mitään valmistunutta en ole kuvannut, mutta valmista on silti tullut: tikuttelin kummitytön valkoisen kaulaliinan valmiiksi, kun kerran siihen hommaan pääsin. Pituutta tuli reilusti yli kaksi metriä, mallineule löytyi Barbara Walkerin opuksista ja lankana oli Janne. Päihin laitoin vielä tuuheat hapsut, kun niitäkin oli toivottu. Lankaa kului hankitut neljä kerää, mutta vaaka väitti painoksi kuitenkin vain 180 g - outoa? Tosin ainahan osa langasta "häviää" keränvaihtoihin ja tällä kertaa myös muutaman liiallisen hapsupätkän muodossa, mutta silti - ei nyt varmaan ihan 20 g vertaa. No, nämä ovat näitä elämän merkillisyyksiä.

Samoin sain tehtyä apelle joululahjamyssyn, malli syntyi omasta päästä ylhäältä aloittaen. Lankoina Hjerte Socka 4 ja Fortissima Socka kaksinkertaisina. Värit oliivinvihreä ja kaunis ruskea - mieskin katsoi pipoa melkein kateellisena, tykkäsi että värit olivat juuri isälleen sopivia. Katsotaan nyt, ehdinkö ja jaksanko tikuttaa vielä pipolle kaveriksi kaulurin.

Omalle äidilleni valmistuu joululahja myös hyvää vauhtia. Aikani arvottuani päädyin sitten tekemään tyynynpäällistä upeasta Naturgarnin viininpunaisesta sävystä. Tyynyyn tulee myös grafiitinharmaata, värit on valittu sopiviksi vanhempieni olohuoneeseen. Seuraavaksi olisi sitten otettava puikoille isäni ja anopin joululahjat.

Molemmilla lapsilla on keskiviikkona koulussa pikkujoulut, joihin saa viedä parin euron arvoisen pikkulahjan. Kyselin, josko he kelpuuttaisivat äidin tekemän lahjan vietäväksi, ja ajatus sai innostuneen vastaanoton, joten ommella surautin tuossa kaksi pientä kilpikonnaa - ja jos ei kuopus halua viedä kilpparia, teen vielä huomisiltana tai tiistaina sitten jotain muuta. Kyllä huomaa, että harjoitus alkaa pikku hiljaa vaikuttaa - näiden kahden kilpparin tekemiseen ei juuri aikaa mennyt ja siistimpää jälkeä tulee koko ajan.

Muutenkin on tullut tehtyä kotihommia, siivottua lankahuonetta ja olohuoneen nurkasta markkinoiden vuoksi sinne kerääntyneitä käsityötarvikkeita ja kankaita pois silmistä. Nauratti ihan itseänikin oma "moniajoympäristöni" toissapäivänä, kun yhtaikaa ripustin puhtaita pyykkejä kuivumaan ja mankeloin edellisiä suoraan narulta kuivumasta kaappiin. Ei sitä oikeasti koskaan voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, eihän?

******
Muistutan vielä, että keskiviikkoon 19.12.2007 klo 18.00 asti on aikaa kommentoida ja osallistua erilaisen joululahjan keräämiseen - jos et vielä ole kommentoinut, sukkuloi pari postausta aiemmaksi ja osallistu! Hyvän mielen lisäksi sinua saattaa vielä lykästää arvonnassakin!