ja motivaatio hukassa. Ihan kokonaan, vaikka töitä olisi ja paljon. Ehkä se tästä, kun käy ensin hakemassa vähän potkua olemukseen lounastauolta...

Sarek-huivini on jumiutunut rasittavaan kohtaan... oman idean saattaminen lopulliseen ja hyväksyttävään muotoon on ollut lievää pahemman ärripurrimeiningin takana. Olen purkanut ja neulonut, taas purkanut ja neulonut, ja edelleen purkanut ja neulonut, ja kaiken sen purkamisen keskellä katsonut Pirates of the Caribbeanin kolmososaa. Symppasin Orlando Bloomin roolihahmon kohtaloa niin kaiken sen purkamisen keskellä, että ikuisuuspesti Lentävän Hollantilaisen kapteeninakin alkoi tuntua houkuttelevammalta kuin hermoillekäypä yrityksen ja erehdyksen kautta neulominen... *hampaiden kiristelyä* Huivi on edelleen vaiheessa, ja tänään palaverissa kävi mielessä, että josko purkaisi koko p****n ja aloittaisi ihan alusta uudestaan. Jos vaikka tekisi jonkun muun ohjeella.

Mielessä on myös ollut, että voisi olla järkevämpää neuloa jotain sellaista, millä olisi juuri nyt käyttöä, kuten mustaa neuletakkia tai ihanminkäväristätahansa neulehametta. Tai neuloisi sen esikoisen puseron, jonka suunnittelun aloittamisen pohtimista olen tässä nyt tehnyt puoli vuotta. Olen ilmeisesti saanut jonkinlaisen viivyttelytartunnan aviosiipalta... =(

Ääh ja plääh - menen syömään. Se ei ole käsityötä, mutta onpahan edes jollain tavalla tuottava ja järkevää tekemistä!