Päädyin eilen enemmän kuin sattumalta Sellon neuletapaamiseen. Lähdin töistä vähän myöhempään, ja suuntasin Selloon hankkimaan Esikoiselle hupparia ja college-housuja. Sellon parkkihallissa koin äkkiä ahaa-elämyksen... kuukauden kolmas tiistai - Sellon neuletapaaminen! Kipaisin äkkiä tekemään ostokseni ja sitten kipinkapin kahvilaan, jossa jo istui kymmenkunta neulojaa. Minullahan on aina käsityö repussani mukana, joten valtasin vain itselleni tuolin ja liityin joukkoon.
Aikaa siinä vierähti niin näppärästi, että havahduin kahdeksalta aviosiipan soittoon - en ollut yhtään itsestäni muistanut ilmoitella... Kotona olinkin sitten vasta yhdeksän jälkeen, sillä kun kerran jää suustaan kiinni, ei siitä ihan viidessä eikä kymmenessäkään minuutissa irrottauduta... Kivaa oli, ja ajattelin haikeana, että neuleretriittiin (jonne viimeinkin sain aikaiseksi ilmoittautua) on vielä monta viikkoa... Se on varmaan kuin yhtä pitkää neuletapaamista...
Hamsterineuleita on taas kesken, ja uusia tarpeita ja ideoita singahtelee päässä kuin holtiton superpallo. Enimmäkseen tällä hetkellä pinnalle pyrkivät neulehame ja säärystimet. Oikeastaan olen jo päättänytkin hameelle mallin ja langan, nyt pitäisi vain saada aikaiseksi. Säärystimien suhteen olen vähän enemmän ymmälläni - yritin tänä aamuna paikallistaa vajaan kerän mustaa Nallea, jonka olen taatusti tuonut sisälle taloon. Nyt se on päättänyt leikkiä kanssani kuurupiiloa, mokomakin! Lapsilla riitti hauskaa tänä aamuna, kun kerroin hukanneeni kerän lankaa. Voitte kuvitella 11-vuotiaan kuopuksen tahallisen tai tahattoman sarkasmin, kun hän kysyi viattoman näköisenä, että "kuinka sun on mahdollista tietää, että sulta on YKSI kerä lankaa hukassa??!!" Ja kun kerroin, että tiedän ja muistan tuoneeni langan sisään, neiti kuittasi sen sanomalla, että "olet kumminkin vain kuvitellut tuoneesi, ja se on edelleen parakissa." Hmmm... mitähän tuohon nyt sitten vastaisi, kun on niin monta kertaa jäänyt hajamielisyydestään kiinni.
On minulla kuitenkin sentään yksi valmis työ esitellä:
Virkkasin kokeilumielessä Huopasesta Bullseye-peiton neliön ja heitin sen koneeseen huopumaan. Lopputuloksena 28 x 28 cm kokoinen pannunalunen, joka soveltunee parhaiten uusipeltien alustaksi (onkin tarpeen tässä huushollissa). Neliössä on sopivasti kulmissa hieman avonaisempaa virkkausta, joten sormella avasin pienen reiän kulmaan ja virkkasin siihen huopumattomasta langasta ripustussilmukan. Toimii!
Mustaa ja valkoista Huopasta kului tähän 102 g. Luultavasti loputkin Huopaset päätyvät tähän käyttöön, sillä onpahan nopea ja mukava työ. Täytynee kokeilla myös muitakin torkkupeittopalojen malleja, pannunaluset ovat mainioita lahjoja ja arpajaispalkintoja!
Eilen illalla tuli melkein valmiiksi myös pipo vihreän Baktuksen kaveriksi, mutta se vaatii vielä pientä viimeistelyä. laskeskelin kuitenkin, että hamsterikulutukseni on tähän mennessä 2 198 g ja töitä on valmistunut 16 kpl, eli oma tavoite on jo oikeastaan saavutettu.
Kommentit