Etelä-Suomeen on luvattu myrskyä täksi illaksi. Kotona on asianmukaisesti varustauduttu sähköjen katkeamiseen, on taskulamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja ja vettä varastoituna kannuihin ja sankoihin. Elämä haja-asutusalueella on mahtavaa! Ilman sähköä ei käydä vessassa, ei suihkussa, ei tiskata, pyykätä eikä varsinkaan nähdä yhtään mitään. Viime talven lumimyräkän seurauksena meiltä oli sähköt poikki 45 tuntia ja lapset evakossa minun vanhempieni luona. Me aviosiipan kanssa sinnittelimme sähköittä kotona, onneksi talo lämpiää leivinuunin avulla ihan kivasti. Ja olihan sitä myrskyä mukava muistella vielä tänä vuonna, kun sähköyhtiö on ystävällisesti lähetellyt vain nollalaskuja... =)

Huomenna lähden pelaamaan lentopalloa työpaikan porukoiden kanssa jokavuotiseen mestaruuskisaan. Uudet sormiteipit ostin eilen illalla, ja tänään pitäisi jostain kaupasta napata jokin pelikassiksi soveltuva, sillä suurehkosta kassi- ja laukkuvalikoimastamme ei oikein sopivaa löydy - ovat joko liian pieniä tai suuria. Yksi reppu minulla on aiemmin kulkenut siinä tehtävässä, mutta se on osoittautunut epäkäytännölliseksi hommaansa. Voihan se olla, ettei sopivaa eteen satu, ja tyydyn tuohon reppuuni.

Eilen kävin myös paikallisessa kenkäkaupassa etsimässä uusia hippakenkiä, mutta turha toivo. Meikäläisen naisellisen siroon kavioon (koko 42) ei sellaisia "minunlaisiani" tuntunut löytyvän. Keski-ikäisyydestäni huolimatta minussa elää edelleen pieni Imelda Marcos tai jokin muuntyyppinen kenkäfriikki, eikä kaapistani löydy mitään klassisia avokkaita tai vastaavia "tavallisia" kenkiä... kengissäni pitää aina olla se pieni jokin, joka minua miellyttää. Ja kun pituuttakin on kertynyt, en erityisesti välitä kovin korkeista koroista, sellainen 4-6 cm on minulle ihan riittävästi. No, jos ei tänäänkään sopivia eteen satu, täytyy mennä tuolla kisoissa vanhoilla... ehkä sillä ei ole niin suurta väliä! Olisivatpahan sitten kuitenkin sopivasti pikkujoulujakin varten kengät katsottuina...

Hippavaatteet lainasin äitini vaatekomerosta. Me olemme onneksi aika samankokoisia, joten tällainen vaatteiden lainailu puolin ja toisin onnistuu useimmiten hyvin. Äiti vain on minua reilut 10 cm lyhyempi, ja se hieman rajoittaa, mutta mukaan lähtevä messevä boutique-mekko on äidillenikin pitkä, joten no problem! Mekko oli minulla lainassa jo viime vuoden pikkujouluissa, ja viihdyin siinä mainiosti, joten luultavasti huomiset iltahipatkin siinä sujuvat.

Aviosiipan piti tänään lähteä Varsinais-Suomeen päin yhtä traktoria katsastamaan, mutta alkava flunssa ja tuleva myrsky saattavat ylittää jopa hänen varsin suuren motivaationsa tässä asiassa... katsotaan, katsotaan. Kotona täytyy minunkin tämä ilta viettää, sillä esikoisen pelipaitaan pitää ommella pari mainoslappua, huomenna on hänelläkin peli... ja minulla neljä!