Viimeinen vapaapäivä ennen töihinlähtöä, ja kyllä ottaa sitten päähän ja ketuttaa niin, ettei ihan sanotuksi saa... Ei viitsisi mennä töihin, ei sitten millään. Täällä blogissa jatkuvat taustanvaihtoviikot, en tahdo taas löytää millään mieleistäni sellaista, jonka kanssa viihtyisin pitempään. Tällä kertaa nyt sitten sinisen kauden päätti tämä löhönojatuoli, joka on tainnut pikavisiitin tehdä jo aiemminkin...

Käsityöt eivät nyt natsaa. Mitään uutta en ole aloittanut sen jälkeen, kun sain kassini valmiiksi. Mikään lanka ei huutele, Amazing Crochet Lace tosin on sohvan rahilla säännöllisin välein avattavana ja ihailtavana, mutta kun ei kulje niin ei kulje.

Kun ei sellaisia käsitöitä, niin tulee sitten muita outoja inspiraatioita. En ole ollenkaan sellainen ruoanlaittaja-leipoja -mamma, vaan syön mieluummin muiden tekemää hyvää ruokaa ja leivonnaista. Lasteni tarpeen pullan suhteen tyydyttää useimmiten mamma, mutta mikä lie outo kärpänen minua tänään purrut, kun kaupassa käydessäni kalastin päättäväisesti pari palaa hiivaa, leivontamargariinia, maitoa ja vehnäjauhoja mukaan. Mieskin katsoi minua kuin marsilaista, kun tipautin hiivat ostoskärryyn ja kysyikin mokoma, että mihin SINÄ hiivaa tarvitset? Edellisestä pullataikinan teosta kun on valehtelematta ainakin viisi vuotta, jos ei enemmänkin.

Mutta niin vain väänsin litran pullataikinan, ja siitä tuonne pelleille kohoamaan kuutisenkymmentä pullaa. Jos eivät perheelle kelpaa, syötän huomenna työkavereille. Tai naapurin koiralle =). Tai syön kaikki itse... Pitääkin tästä nyt mennä sitten voitelemaan niitä ja uuniin viereen vahtaamaan, että paistuvat kauniisti! =)