On se hyvä, että ihmisellä on aivot, ja niitä tulee käytettyä toisinaan ihan passiivisestikin. Eilispäivänä työkiireiden ja kirppariaatosten keskellä alkoi mielessä muhia ajatus "kaulaliina kaverille" -proggikseen. Se ensimmäinen idis unohtui mielestä, kun koin siis niinku tota ihan sellaisen vähänks upeen ahaa-elämyksen, mutta onneksi ilta oli niin kiireinen arpajaispuuhissa, että tuo vähänks upee idea jäi sittenkin lepäämään laakereillaan...

Tuli nimittäin ehtoo ja ilta ja arpajaiskamat olin saanut järjestykseen, nukuttikin vähän mutta ei tarpeeksi, että olisi voinut neulomatta nukkumaan mennä eikä tuo töissä päivällä saatu idea enää tuntunutkaan niin loistavalta juuri tähän tilanteeseen (en aio sitä kuitenkaan hylätä!)... joten ykskaks huomasin istuvani sohvalla ja plärääväni sitä Voguen juhlanumeroa, jonka veljeltäni lahjaksi sain. Se on seisonut hyllyssä ensimmäisen pikaisen selauksen jälkeen ihan koskemattomana, mutta hämärä mielikuva minulla oli, että siinä oli jotain hauskoja huiviohjeitakin...

No, selasin lehteä ja johan alkoi ideasuoni taas pulputa... Oma inspiraationsa asiassa oli myös Vilman Lohikäärmehuivilla, ja niin vain alkoi fuusiohuivi syntyä pitkään, pitkään marinoidusta Mona-Lisa -langasta, jolle olin jo pari viikkoa sitten antamassa kirpparituomiota... Oman aikansa otti - kun kuitenkin väsytti - laskeskella, miten huivin reunuksen saisi toimimaan, mutta kyllä se siitä sitten lähti! Ja kun vauhtiin pääsin, pitihän sitä sitten tikutella jonkin matkaa jo menemään, mutta alkutekijöissäänhän tuo on, joten ei vielä kuvia eikä muutakaantarkempaa infoa ole tarjolla =).

Jos malli osoittautuu kelvolliseksi, pohdin lankavalinnan perusteellisesti ja tikuttelen sitten kaulahuivin kaverille - tuon Mona-Lisa -huivin taidan nimittäin pitää ihan itse!

****

Kirppari on huomenna ja tänä iltana säntään töistä hoitamaan järjestelyjä. Kävisiköhän tuo kirpparitouhu tämän viikonlopun EKOTEKONA?