Työpöytäni vieressä odottavat malttamattomina Kuopukselta lainattu reppu ja sininen lentolaukku. Tiedossa on kolme yötä ja neljä päivää poissa kotoa. A-luokan pitkä viikonloppu siis tiedossa... Nauru

Lähden kuoroni kanssa Tukholmaan reissulle, meillä on jonkinsortin konsertti ja pari tavanomaista jumalanpalvelusta laulettavina ja kosolti yhteistä aikaa muuten vaan. Mukaani olen pakannut ainakin riittävästi vaatetta (<- tää ei siis osaa pakata koskaan vähän), kolmet kengät, nuottikansion, muutaman kirjan ja tietysti pari käsityötä, onhan luvassa runsaasti sellaista aikaa, jolloin ei tarvitse esim. ajaa paikasta toiseen.

Otin mukaani mm. EZ:n Neulojan almanakan, jota olen lueskellut aina silloin tällöin, kuukauden sieltä ja toisen täältä. Zimmermanin teksti herättää minussa välillä suurtakin hilpeyttä, jota esim. rakas siippani ei oikeastaan osaa jakaa, vaikka olen hänelle kirjaa ääneen lukenutkin. No, toisaalta, en minäkään osaa aina erityisemmin hirnua hänen niin suuresti rakastamilleen Pulkkisen jutuille. Eläköön se pieni ero...

Käsityöt herättivät minussa suurta päänvaivaa ennen reissuun lähtöä. kotiin jäi keskeneräinen Persikkavaahto, viimeinen opettajille tekeillä oleva sellainen, sillä en viitsi reissussa kuskata valkoista työtä. Piti siis keksiä jotain sellaista mukaan otettavaa, jota ei tarvitsisi hirveästi tehdessä miettiä. Päädyin aloittamaan taas uutta huivia, Chandelier-huivin ideaa mukaillen, mutta jospa tässä saisin nuo ensimmäisen huivin pikku mokat korjattua. Lankana on jo vähintäänkin teini-ikään ehtinyt Florica (vyyhtikamaa), jota ostin yhdeltä työkaveriltani - edullisesti ja paljon. Väri ei ole lainkaan minun, joten tämä huivi päätyy melko varmasti jonkun muun käyttöön ja hyvä niin. Tämä huivi on jo ehtinyt edetä jo yli 50 kerroksen, reissua varten se piti jo siirtää pisimmälle pyöröpuikolle, mutta lanka on sen verran kevyttä, ettei työ paljoa paina.

Lisäksi mukaan lähti sekalainen kasa vähän vajaita puuvillalankakeriä, joista syntynee tiskirättejä, jos huivin neulominen alkaa kyllästyttää. Tiskirättiohjeita tuli tulostettua netistä muutama, joita voi käyttää, jos ei tuttu Broken Rib -malli jaksa innostaa.

Julkineulontaa ruotsinlaivalla siis luvassa! Lisäksi toiveenani on päästä pasteerailemaan Vanhaan kaupunkiin katsastamaan sen putiikkeja, harjoitella mahdollisuuksien mukaan ruostuneen ruotsin kielen taitoja sekä testata uudet, matkaa varten hankitut kävelykengät. Onhan sitä tavoitetta siinäkin!

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua - grillailkaa ja nauttikaa elämästä, minä en grillaa muuta kuin kenties nahkaani, jos Tukholmassa aurinko paistaa... Silmänisku