Sunnuntai-illan ja eilisen illan ahkeroinnin tuloksena oli taas kaksi pipoa lisää. Sunnuntaina neuloin uuden pipon sen tilalle, jonka annoin isälleni isänpäivälahjaksi:

1057594.jpg

Pään virkaa toimittaa nurinperin käännetty virolainen pellavalankakartio, jonka avulla pipon muodosta saa ehkä hieman paremman käsityksen. Vaihtoehtona kun on pipolätty silityslaudan päällä, sillä kuvat on otettu aikaan, jolloin kuvaajan päätä lukuunottamatta kaikki perheen muut päät oli jo tiukasti painettu tyynyihin...

Tässä on siis lankana Boston, joka on Schachenmayer Nomotan lankaa, 70 % akryylia ja 30 % villaa, ihanan kevyttä ja nopeasti neuloutuvaa lankaa. Tuon ruskean satsin olen hankkinut haltuuni muistaakseni Annen blogista (siis sen kuuluisan Revontulihuivin suunnittelijan) ja toisen värin, sen sellaisen lilahkon, josta tehty pipo esiintyi pari postausta aiemmassa kuvassa, Ketunpää-tuotteen alennusmyynnistä (80 s kerä...). Kun pipoon piti saada sointuvaa väriä oleva raita, löytyi jämälankalaatikosta sopivasti pieni kerä Pirta-lankaa, josta kaksinkertaisena tuli sopiva tiheys Bostonin kanssa neulottavaksi.

Eilen illalla tartuin härkää sarvista eli päätin tehdä alta pois eräänlaisen tilaustyön. Pyyntö tällaisesta piposta tuli yhdeltä lätkä-äidiltä, ja katsotaan nyt sitten, tuliko tästä yhtään sellainen kuin piti, ohjeistus kun oli aika vapaa...

1057591.jpg

Lankoina musta Wool ja joidenkin vuosien takainen, pehmeämpi Tango yhdessä. Pipo on aivan ihanan tuntuinen päässä, se joustaa ja lämmittää, ja jos tämä versio ei sen tilaajalle kelpaa, pidän tämän mielelläni ihan itse! Mutta jos se sattuu tilaajaa miellyttämään, minulla on onneksi vielä tuota Tangoa jonkin verran, ainakin sen verran, että saan itselleni tällaisen samantapaisen tehtyä.

Molemmat pipot on neulottu ylhäältä alas, tuossa Boston-pipossa olen käyttänyt ribbinä nyt jo pesukintaastakin tuttua ribbineulosta, ja pörröpipossa olen neulonut pelkkää sileää (lankayhdistelmä joustaa riittävästi siihen) ja alas neljä kerrosta 1o,1n -ribbiä, oikeat silmukat kiertäen neulottuina.

Juuri nyt ei ole mitään muuta työtä puikoilla kuin kummitytön kaulaliina, joka ei ole ensimmäisen neulotun kerän jälkeen edistynyt yhtään... Mutta luultavasti seuraavaksi pääsee taas puikoille pipo ja ehkä vielä toinenkin, sillä nyt on kahdeksan pipoa valmiina arpajaisten palkinnoiksi, ja täysi kymppi olisi mukava saavutus!