Tehdä töitä, siis. En tiedä, mikä tänään vaivaa, mutta väsyttää armottomasti, haukottelen niin leveästi, että vähemmänkin tutut jo huomauttelevat. Taitaa olla jokin kaamosuupumus, mikälie. Oloa ei ainakaan helpota ulkona näkyvä harmaa taivas, eikä neuleistakaan saa minkäänlaista värienergiaa, kun työn alla on vain harmaata ja mustaa...

Eilen iltapäivällä eksyin, kehno sentään, nettilankakauppaan ja taas tuli ostettua tavaraa. Onneksi langaton lokakuu on ihan kohta ovella. Kotiin päästyäni tein katumusharjoituksia: kaivelin varamammalle sukkalangoiksi sopivia varastoistani peräti 750 g verran, laitan ne huomiseksi häntä odottamaan, kun tulee seuraavan kerran lapsiamme kaitsemaan. Toivottavasti kelpaavat ja sopivat hänen sukkaneulomuksiinsa. Varamamma on innokas sukkien ja lapasten neuloja, tekee huimaavan upeita kirjoneuleita ohuilla langoilla - hänen sukissaan on aina vähintään seitsemää eri väriä... kateeksi käy, kun ei itse osaa tai oikeastaan siis viitsi tehdä yhtä upeita. Kummallakin lapsella on hänen neulomansa sukat, ja oli eilen puhetta, että tekee ainakin Kuopukselle lapaset - teemme siis vaihtokauppaa. Meille tulee lapasia ja sukkia, hän saa lankoja tilalle.

Olen myös virkkaamassa hänelle sitä mustaa kolmiohuivia, siitä tulee extrapalkka lastenhoidosta. Kun vain ehtisin sitä jossain välissä tekemään. Maartsin huiviohjeen kokeilu vie tällä hetkellä kaiken käsityöaikani, mutta siitäkin voi jo kertoa iloisia uutisia - olen saanut huivista valmiiksi n. 3/4 ja loppu menee varmasti aika sutjakkaasti, kun silmukat koko ajan vähenevät. Hyvällä tuurilla ja jos sisua riittää, saan tuon huivin neulottua valmiiksi ehkä jo tänään. Jos näin pääsisi käymään, heitän sen taatusti kylpyyn ja pingotukseen yksin tein, vaikka kello olisi mitä. Elän toivossa, että viikonlopun aikana aurinko edes vähän pilkistäisi esiin, ja saisin huivin sitten kuvattua...

Hirveästi syyhyttäisi sormia päästä tekemään jotain vähän värikkäämpää, jotain oranssia tai jotain... *huokaus* Lankoja olisi vaikka kuinka, lauantaina on tilkkujen yökin, ja sinnekin olisi kiva viedä edes yksi oma tilkkukin - enempään tässä tuskin ehtii venyä. Mutta vielä ovat päättelemättä nuo Koukkuniemeen menossa olevat huivitkin... ja verkkopipakin pitäisi tehdä... Apua! Kuinka tässä nyt näin pääsi käymään???