Lätkää tuli katsottua eilen illalla siihen malliin, että nyt on silmät ristissä ja väsyttää. Ja tänäänkin on pakko valvoa... *haukotus*

Tilaustyön langat täytyy tänään käydä noutamassa postista kotimatkalla, ja sitä ennen on pistäydyttävä vielä muillakin ostoksilla: esikoinen täyttää 11 vuotta torstaina, ja hän on antanut tarkkoja ohjeistuksia synttärilahjojen suhteen... Sählymailan lapaa ja frisbee-kiekkoa ja mitä vielä... Ja äitihän etsii ja juoksee, että lapsikulta saisi haluamansa. Rullaluistimet olivat myös toivelistalla, mutta ne löysimme kirpparilta ja ovat jo käytössä, ja onhan minulla toki pari pientä jemmalahjaakin lankahuoneen kätköissä...

Oikeastaan tuo esikoisen synttäri minulle viimeinkin antoi tarvittavan potkun yhden ikuisuusprojektin suhteen: olen jo (muistaakseni) pari vuotta sitten virkannut erilaisista jämälangoista, lähinnä kai siinä on seiskaveikkaa, jussia ja nallea, sellaisia aika isoja isoäidin neliöitä 12 kpl. Nuo neliöt ovat valmistumisestaan asti odotelleet sitä, että saisin ne koottua torkkupeitoksi nuorelle miehelle. Olen jopa silloin aikoinaan päätellyt kaikki langatkin, ihmeiden ihme.

Eilen iltapäivällä, kun päätin, että nyt riittää pyykkäys ja muu järkevä hommailu, ja kaikki muut käsityöt olin saanut jo aikapäiviä käsistäni pois, päätinkin yllättäen etsiä sen kadonneen selkärankani tuon työn suhteen, lajittelin lappuja lattialle ja sommittelin sopiviksi jonoiksi ja pinoiksi, ja sitten vain virkkuukoukku käteen ja töihin! Lätkämatsiin mennessä olin ehtinyt virkata palaset sopivasti yhteen, päätellyt kaikki siitä syntyneet langanpäät, ja sitten ryhdyinkin virkkaamaan reunusta. Nuo 12 palaa ovat yhdessä jo ihan mukavan kokoinen pikkupeitto, mutta ajattelin virkata niiden ympärille vielä reilusti lisää ympärysmittaa, tarkoituksenani on saada aikaan n. 140 cm leveä ja ehkä 180 cm pitkä peitto. Nuo neliöt ovat mitoiltaan n. 30 x 30 cm, joten neliöosuus lienee kooltaan n. 90 x 120 cm tai ehkä jopa hieman isompi.

Lätkämatsin aikana ehdin virkata melkein kolmeen kertaan peiton ympäri, ja ensimmäinen tähän varattu lankakerä vanhaa metsänvihreää seiskaveikkaa alkaa olla jo loppumaan päin. Kaivelin erätauolla sitten seuraavia värejä laatikoistani, ja peittoon tulee ainakin tummansinistä, farkunsinistä ja vihreää seiskaveikkaa. Katsotaan nyt, kuinka paljon lankoja saa kulumaan, vielä on tarjolla sitten erilaisia nallen värejä mahdollisesti johonkin ohuempaan lankaan yhdistettynä ja kenties voisin tuohon yhdistää myös farkunsinistä Ninaa, jos siltä alkaa tuntua.

Ongelmana on nyt vain se, että hirveästi tekisi mieleni yrittää saada tuo valmiiksi esikoisen synttärilahjaksi... mutta se on jo torstaina, ja aikaa ei ole liiemmin käytettävissä. Ja toisaalta, se tilaustyökin pitäisi aloittaa asap eli heti, kun langat ovat käsissä. Sen tekemiseen on aikaa vain reilut kaksi viikkoa.