Huomasin, että kirjoituksieni otsikko alkaa useimmin P-kirjaimella, joten päätin ottaa käyttöön jonkin toisen alkukirjaimen tällä kertaa. Että se selityksenä käsittämättömään otsikkoon.

Lankahamsterikuukauden maaninen neulontakausi on nyt takana, ja nyt voi kaikessa rauhassa paneutua kuluttamaan lankaa ilman erityistä aikarajaa. Olen myllännyt lankavarastoani läpi niin useasti, että osaan varmaankin jo kaikki lankani ulkoa... asia, josta minulle ei koskaan tule olemaan suuresti hyötyä, mutta onpahan opittu.

Neulomatta en siis tosiaankaan osaa olla, joten taas on uusi työ puikoilla: teen nyt sittenkin isoveljelle tuon kaulurin kaveriksi pipon samoilla langoilla, siinä toivossa, että kauluria tarvitaan joskus muulloinkin kuin prätkän selässä... en tiedä miten koetteleva tuo sikäläinen ilmasto on, mutta epäilen, ettei siellä liikuta likimainkaan samanlaisissa pakkaslukemissa kuin täällä. Toisaalta, isoveljellä ei ole hiuksia, joten pipo lienee tarpeen hieman lämpimämmässäkin (voi mikä sana!) ilmanalassa. Kesäksi täytyy varmaan tehdä isoveljelle sopiva päänpeite puuvillastakin... mutta se saa nyt odottaa.

Kukkuu-jakkuni on tänään ensimmäistä kertaa virallisesti päällä. ja se on herättänyt työpaikalla asiaankuuluvasti sekä hilpeyttä että ihailua. Hyvä niin. Täytyy pyytää aviosiippaa kuvaamaan minua illalla jakku päällä, niin saan sellaisen "käyttökuvan" tänne blogiinkin. Lyhyen käyttökokemuksen perusteella uskoisin, että tulen tekemään tällaisia ainakin yhden lisää, nimittäin mustan. Ja ehkä puuvillasta. Mutta sekin saa nyt hetken odottaa, ehkä toteutan sen sitten vasta, kun on Project Spectrumissa mustan värin vuoro. Nyt pitäisi keksiä jotain valkoista ja ehkä vähän lisää harmaata maaliskuun puitteissa neulottavaksi. Valkoinen on hankala juttu, vaikka eihän tuon työn minulle itselleni tarvitsisi olla - mutta en minä kyllä lapsillenikaan mitään valkoista tee, paitsi ehkä jonkin kesähatun kuopukselle. Joten ongelmallista on.

Muuten olen päättänyt, että pikapuoliin ryhdyn viimeistelemään esikoiselle omaa torkkupeittoa - isoäidin neliöt ovat olleet valmiina jo pari vuotta, ja nyt pitäisi siis virkata/neuloa niille kehys. Ja samalla pitää ryhtyä virkkaamaan tai neulomaan kuopukselle omaa torkkupeittoa - eihän se tietenkään sovi, että vain isoveljellä sellainen olisi... olen keräillyt neidin peittoa varten soveltuvia punertavia ja liloja lankoja, ja niistä ryhdyn pikkuhiljaa sommittelemaan. Täytyisi vain päättää, haluanko tehdä neidillekin paloista vai tekisinkö pitkistä suikaleista vai jotain aivan muuta?

Nyt ryhdyn käsitöiden ja niistä kälättämisen sijasta tekemään koulutehtäviä. Huomenna ja ylihuomenna on koulupäivä, joten välillä jotain aivan muuta....