Toinen työpäivä oli loistava. Se oli lyhyt. Aamulla heräsin silmät loistavina kuin tomaatit... Se sama silmätulehduksen riesa sitten palasi taas. Töihin päästyäni tilasin työterveyshuollosta strategisesti hyvän ajan (klo 14), sillä kotiin olisi kuitenkin pitänyt lähteä jo klo 15.15 muutenkin - sitä pesukonekorjaajaa odottelemaan. Lääkäri suoritti varmaan päivän diagnoosisen ennätysajan katsomalla minua minuutin silmiin ja kääntymällä sitten tietokoneensa pariin reseptiä kirjoittamaan. Olin ulkona klo 14.08, ja lääkäri oli vielä pari minuuttia myöhässä. Tehokasta ajankäyttöä.

Hain lääkkeet lähimmästä apteekista ja kuin varkain livahdin siinä samalla Sellon syövereihin tutkimaan, josko jotain kivaa... ja kävelin sieltä ulos tuntia myöhemmin ostamatta yhtään mitään. Nada. Pitkään seisoin Anttilan viihdeosastolla kädessäni My fair ladyn dvd, mutta järki voitti. Ajattelin tulevaa pesukoneen korjauslaskua ja vasta reilun kahden viikon päässä olevaa palkkapäivää ja presto! Ostohalut katosivat sen siliän tien. Lankahyllylläkin palloilin, sormeilin syksyn uusia lankoja, mutta kun eivät olleet laittaneet hintatietoja esiin, jätin sikseen. Uusi oranssi Nalle on kyllä aika herkkuisan väristä... =)

Kotona olin varttia vaille neljä, heitin päälleni uimapuvun ja shortsit, tyhjäsin äkkiä tiskikoneen ja täytin sen ja huitaisin pesemään, ja sitten raahasin varastosta etuterassille matkaikluvaunun vanhan sohvatyynyn ja lösähdin siihen pohdiskelemaan käsityöhaaveita... Ja sitten iski inspiraatio. Mutta ei siitä sen enempää, sillä kyse on hys-hys-jutuista SNYlleni. Minun SNYni muuten on jo pariin kertaan ottanut sähköpostitse yhteyksiä, juttua on piisannut puolin ja toisin... =)

Pyöriöösipeitto tuli valmiiksi, mutta inspiraation iskiessä liotus ja pingotus uupuu edelleen. Liila pikkuliinakin on ihan hiinä ja hiinä, reunusta yritän virkata, mutten saa tolkkua ohjeesta ja omat yritykset on toistaiseksi purettu kaikki tyyni. Jännitysnäytelmä jatkunee tänä iltana.

Värikynäpeitto ei vielä ole saanut viimeistelykeijua vieraakseen... Noloa. Tää on niin tätä! Pitäisi kaikki tehdä aina ja heti apinan raivolla loppuun, eikä jättää yhtään hautumaan.

Ai niin, pesukonekorjaaja tuli ja meni. Viisi minuuttia ainakin väänsi luukkua auki, ja kertoi sitten, että kahva on poikki. Sisso. Kävi kaivamassa autoaan, muttei löytänyt kahvaa. Sillä aikaa minä ripustin pari päivää hyvin hautuneet pyykit kuivumaan. Korjaaja kävi sitten keräämässä mappinsa ja salkkunsa ja kertoi, että perästä kuuluu, joko tukikohdasta löytyy kahvaa tai sitten tilataan. Vilkaisi kodinhoitohuoneessa olevia puhtaan pyykin kasoja ja arveli, että eiköhän täällä pari päivää ilman pyykkäystäkin pärjätä, jos ei vaan sada...

***
Ai niin osa II. Satu, meidän Myllylampemme sijaitsee puoliksi Lohjalla ja puoliksi Vihdissä, Hanko-Hyvinkään ja Turuntien risteyksessä. En usko, että Nummelasta löytyy edes Kirkkokatua, Lohjalla toki sellainen saattaa olla, onhan siellä komea kirkkokin. Ja Vihdin kirkonkylässäkin on komea kirkko, mutten tiedä, löytyykö sieltä Kirkkokatua...