Että on hankala muistaa kuvata ja ladata kaikki käsityöt... edellisestä unohtuivat ne vauvanutut Etiopiaan, mutta kuvasin ne nyt illalla ja tässä:

Että on sitä jotain pääsiäisenäkin aikaan saatu! Päällimmäisenä oleva nuttu on tehty Filonan sukkalangasta, tätä sain muistaakseni Nirunarulta blogiarpajaisten voittona yhden kerän, ja siitä kerästä tein yhden pipon ja tämän nutun - niin ja yhden kynänsuojuksenkin!Tämä sukkalanka on yllättävän pehmoista ja erittäin riittoisaa, ja raidoittuu mukavasti. Tämä nuttu painoi 56 g.

Keskimmäinen nuttu on neulottu vanhasta, vielä merinovillaisesta Woolista ja ilmeisesti Baby Ull-nimisestä vauvalangasta (vyöte on kadonnut aikapäiviä sitten). Pehmoinen ja ihana nuttu, painaa 68 g.

Ja alimmaisena on uudemmasta Woolista ja Nalle Colorista neulottu nuttu, jolle painoa kertyi eniten, 72 g.

Etsiskelin aiemmin illalla soveltuvia lankoja huiviin, jonka halusin neuloa itselleni... Tämä välikausiaika on tylsää, kun kaikki ihanat paksut villahuivit ovat liian paksuja ja lämpöisiä, ja minulla oleva valikoima puuvillaisia tai muuten vain siedettävän viileitä huiveja on nätisti sanottuna, öh, suppea... Päätin siis neuloa itselleni välikausihuivin, ja siihen lankoja etsiessäni tulin siihen tulokseen, että voisin oikeastaan vielä neuloa pari puuvillaista nuttua... Joten eivät nuo vielä minnekään lähde.

***

Ravelryvaihto on nyt lopullisesti kohdallani ohi. Minun "uhrinani" oli Taina Käsillään-blogista. Laitoin hänelle ensin menemään vyyhdin Araucania Ranco Multy -sukkalankaa, virpovitsan, jonka koristeena oli Maartsin hrumaavia silmukkamerkkejä sekä läjän sukkaohjeita ja omatekoisen virpolorunkin... Vaihtoon kuului lähettää parille myös jotain herkkua, ja minä päädyin kaiken lihottavan herkun sijasta tilaamaan Tainalle Cookie A:n sukkakirjan - A-luokan keksiä eli mitä mahtavinta herkkua siis... Mutta sitten Book Depository teki minulle tepposet ja perui koko ennakkotilauksen, joten kiroiltuani ensin räävittömästi muutaman tunnin ja haukuttuani BookDepon julmasti sähköpostilla, piti minun turvautua isompien ja tunnetumpien nettikirjakauppojen apuun. Tilasin kirjan uudestaan Amazonilta, ja tänään oli postipoika sen viimein kiikuttanut perille asti. Tainallehan olen laittanut kerran aiemminkin postia, sillä hän sai kultaa viimevuotisen Olympia-aiheisen blogiarvontani mitalijaossa.

Myönnettävä on, että itse ei-sukkaneulojana on vaikea arvata, mistä vannoutunut sukanneuloja tykkäisi, mutta ahkerasti blogia ja Ravelry-suosikkeja vakoilemalla uskon päätyneeni ihan kelvollisiin lahjuksiin. Ainakin oli hyvä tarkoitus ilahduttaa!

***

Hih, minun anonyymi kesähuivivaihtokaverini on sitten ihanan aktiivinen vierailija täällä... Hyrähtelen täällä itsekseni aina kommentteja lukiessani - jos on ollut huivin alku kivikkoinen, niin toivotaan, että loppumatka on sitten siloista...

Ja Sartsa, tätä piponeulomisen määrää ei kai voi pitää ihan terveenäkään... No, jokaisella neulojalla on kai oltava oma neuloosiaiheensa; joillakin se on sukat, toisilla huivit - minulla siis pipot! Huonomminkin voisi kai valita...