Huomaan nykyään blog(g)aavani joka päivä. Intopiukkis, onhan sitä sairiksella aikaa - mutta onko asiaa? Tänään aion olla niukkasanainen. Kerron vain, että kanttorin lahja on annettu, puhe sen kanssa pidetty ja asiaankuuluvasti juhlavieraita nauratettu. Tulevaisuus näyttää, kulkevatko nuotit joskus tuossa kassissa mukana - jos niin käy, on siinä riittävä kiitos.

Kuopus suostui armollisesti poseeraamaan hetken uudessa mekossa ja hatussa: katse haikailee jo ehkä Espanjaan, jonne lapset lähtevät perjantaina...

505234.jpg

Mekko tuli tehtyä aivan ilman ohjetta, säveltäen siinä matkalla, ja sen kyllä mekosta huomaa. On resoria, pitsiä ja vähän jos jonkinlaista muotokavennusta, mutta jos mekossa on kiva olla, niin tehtävänsä se täyttää. Piponen on jonkinlainen baskeriviritys sekin... luovuuteni on taas kukoistanut oikein urakalla! *hih*

Tämän päivän juhla-asua varten löysin eilen illalla pikainspiraation: veljeni on tuonut minulle jenkeistä jotakin "eye-lash"-lankaa yhden ainokaisen kerän, mutta väri on mitä upein tulenoranssi. Vyötekin oli matkalla hukkunut, joten en tiennyt edes langan metrimäärää, mutta nappasin puikot ja annoin virran viedä - tuloksena tällainen hehkeä asustehuivi:

505235.jpg

Tulipahan tuokin lanka neulottua pois laatikosta lojumasta. En ole viime aikoina juuri noista pörrölangoista perustanut, mutta mustan jakkupuvun kanssa tuo oli piristävä lisä ja toi hieman väriä kasvoihin... lanka tuli käytettyä kaikki, huivi painoi valmiina 52 g, eli keräkin oli hieman "ylimittainen".

Huomenna alkaa taas arki ja pikku hiljaa pitäisi ryhtyä "laskeutumaan" työelämäänkin - ensi maanantaina alkaa taas aherrus.