Eilen aamulla tulin töihin liian lyhyeksi jääneen viikonlopun jälkeen lievähkösti tympääntyneenä, ja kymmeneen mennessä olin tehnyt päätökseni: lähtisin illalla Korialle neuletapaamiseen, jos vain isännältä iltalomalupa heltiäisi. No, heltisihän se, ja mikäs oli lähtiessä, kun esikoisella oli eilen lätkäleiriä kotinurkilla klo 19.30 saakka, kuopus siitä syystä papan ja mamman hoteissa ja isäntä mukana lätkäleirillä huoltajana. Joten Keskiäkäinen oli vapaa polkaisemaan Golfin vauhtiin ja suuntaamaan auton nokan poikkeuksellisesti Kehä ykköstä itäänpäin.

Olisi tietenkin pitänyt arvata, ettei varttitunnin lisäaika nettireitin arvioon ollut riittävä, kun kehä ykkösellä lienee joka arki-iltapäivä olevan jokin auto nokka nurinpäin ja pellit vinossa, mutta viimein pääsin Lahden ja sitten Porvoon moottoritielle ja sain ajella reipasta vauhtia. Ihme ja kumma, olin Korialla tasan 17.30, vaikka lähdin töistä vasta 15.45. Suuntasin ensiksi tehtaanmyymälän puolelle, jossa pussilankoja oli runsaasti mutta yksipuolisesti. Sinisävyinen Saana ja kirkkaanväriset Kolibrit eivät nyt innostaneet, mutta onneksi seassa oli pussillinen uutta Kaarnaa luonnonvalkoisena sekä iso pussillinen vaalean vihreää Kotiväkeä... ehkä ne mökin verhot sieltä joskus vielä... =) Lisäksi matkaan lähti kaksi luonnonvalkoista ja kaksi eri sävyistä harmaata seiskaveikkakerää (valkoiset Olympiapeittoon ja harmaat muuten vaan...) sekä yksi kerä syksyn oranssia Nallea.

Hepsiin ja hänen ystäväänsä Ritvaan törmäsin jo lankakaupan puolella, ja juttua jatkui taukoamatta melkein puoli yhdeksään kahvikupin ääressä turisten. Neuleena mukana oli kuopuksen hihatin, josta tuli ensimmäinen hiha valmiiksi (tai ainakin melkein, pitää sovitella neidin päälle ennen kuin jatkan, jos jatkan) ja aloitin jo toista. Tällä menolla hihatin tulee valmiiksi ennen olympianeuleen aloittamista, kuten on tarkoituskin.

Paikalla neuletapaamisessa oli Hepsin ja Ritvan lisäksi ainakin Tupuna, Sartsa, Anne, Katiija, Arja, Ziina, "Kissari"... joku taisi nyt jäädä mainitsematta, mutta nimimuistini on ihan avuton, oikeasti... Kotona olin vasta yhdentoista huitteissa, kun valitsin Hyvinkään kautta menevän ajoreitin. Olisi pitänyt mennä kehä kolmosta, siellä on kuitenkin aina kaksi kaistaa, joista toisella pääsee ohi hitaammista... =(

Mutta kivaa oli. Kiitos kaikille seurasta, ja Arja, kiitos kirjakaupoista!

***

Vasta aamulla huomasin, että eilisen postin joukossa oli pieni valkoinen kirjekuori, jossa oli lähettäjän paikalla SNY-emon nimi ja osoite. Kuori oli teipattu niin hyvin kiinni, että jouduin turvautumaan saksiin avaushommissa, ja kuoren sisältä löytyi kirje omalta SNYyltäni sekä puikkomittari ja suloinen nallepinssi. Kiitos ystäväiseni, ja ei, minulla ei ole kymmeniä puikkomittareita, on ollut vain yksi ja sekin melkein aina hukassa, joten toinen tuli ihan tarpeeseen. Nyt voin laittaa yhden mittarin siihen salkkuun, jossa säilytän pyörö- ja sukkapuikkoja ja toisen tarvikepakkiini, ja eiköhän aina tarvittaessa nyt edes se yksi löydy! Nallepinssin ajattelin - luvallasi tietenkin - antaa tyttärelleni koulureppuun kiinnitettäväksi, sillä neiti on perin ihastunut nallukoihin, ja ehkä nallukkakin on enemmän kotonaan neiti yhdeksänveen repussa kuin vahvasti keski-ikäisen Keskiäkäisen kassinsyrjässä... ;-)

2735978906_75a1cf4055.jpg

Edit klo 19.20: lisäsin kuvan SNYltä tulleesta lahjasta.

Ja nyt, hyvää työpäivää kaikille, joilla töitä jo on, ja lomalaisille mukavaa lomaa, vaikka ulkona sataakin kissoja ja koiria... !