on keskiäkäinen keskimääräistäkin äkäisempi, mutta onneksi kaikki agressiot voi purkaa lumikolan varressa. Kun on pihasta saanut nuoskalumet siirrettyä vähän syrjemmälle, ei äkäilyyn kertakaikkiaan enää riitä energiaa. Ja mikä parasta, hyötyliikunnassa kului taatusti parisataa kaloria... ja nyt voi hyvällä omatunnolla lysähtää sohvalle neulomaan maailman upeinta huivia!

Innostuin tuolla Ihanitsessä kyselemään Kaijaleenalta hänen esittelemänsä huivin ohjetta, ja piankos hän sen laittoi kaikkien iloksi sinne tietoon. Aikani sitä pähkäilin ja sain kuin sainkin sen toimimaan suorakulmaisessa neuleessa, ja sitten testasin kuinka se istuu kolmiohuiviin, ja hyvinhän se istuu! Nyt on kaksi huivia tekeillä yhtä aikaa tuolla neulemallilla, joululahjaksi aiottu äidilleni ja hinkulangasta (jota olen nyt jemmannut pari kuukautta vain odottaen sopivaa mallia) minulle itselleni. Hinkulankani on onneksi hieman paksumpaa täysvillalankaa, kuohkeaa ja niin upean väristä, että melkein itkettää... neulon huivia 8 mm:n puikoilla, suositus langalla on 3-4 mm, mutta tuo neulemalli vaatii selvästi suuremmat puikot. Äidin huivilangan suositus on 2,5 mm ja teen sitä 6 mm:n puikoilla. Siinä riittää tikuttamista, mutta jouluun on aikaa, teenkin äidin huivia aina muiden hommien ohessa.

Tänään kävin Kuopuksen kanssa HYKSissä foniatrin vastaanotolla. Lastenlinnasta meidät siirrettiin jatkoseurantaan sinne, kun lastenneurologi oli hommansa omasta mielestään hoitanut antamalla dysfasiadiagnoosin ja suosittelemalla erityisluokkaa koulun aloitukseen. Nyt sitten foniatri kuunteli aikansa, kysyi oliko Kuopukselle tehty perusaivotutkimukset eli aivosähkökäyrä ja jokin MRI tai vastaava... en muistanut, että niitä olisi tehty, joten foniatri sitten totesi, ettei hän oikeastaan pysty pohtimaan Kuopuksen jatkokuntoutusta puheen osalta ilman, että nämä tutkimukset on tehty ja siihen päälle hän vielä tokaisi, ettei itse asiassa ole aivan samaa mieltä lastenneurologin kanssa tuosta diagnoosistakaan... että revi nyt sitten tästä... Hyvä juttuhan se on, että Kuopus pääsee noihin tutkimuksiin, ja hyvähän se on sekin, ettei tuo diagnoosikaan ole aivan itsestäänselvyys, mutta, mutta... kun lääkäri kysyi, onko Kuopukselle tehty kromosomitutkimukset, aloin jo hieman panikoida.

Aika näyttäköön, mitä tästä nyt sitten seuraa. Onneksi kuopuksella kuitenkin on tuo yksi olemassaoleva diagnoosi ja paikka erityisluokalla, toistaiseksi.