Aamu on rauhallinen, sillä menen kotinurkilla fysioterapiaan, ja on aikaa jopa ladata kuvia nettiin. Pipot 28 ja 29 pääsivät heti eilisessä matsissa uusille omistajilleen - nyt on myös joukkueen valmennus ja huolto jokseenkin pipotettu.

28:

Seiskaveikkaa ja Jannea, Turn a Square, 4 mm:n puikoilla, 43 g

29:

Samat sanat.

Pojat hävisivät matsinsa eilen, tosin niukasti 0-1, ja olisi toki voinut käydä toisinkin. Olin kopissa kuuluttamassa, ja pari kertaa olin jo mennä pleksin läpi, sen verran alkoi hatuttaa vierailevan joukkueen touhu. Ja tuomarien saamattomuus. Kaikkein eniten tympii se, että kun vastustajat sikailevat eikä tuomari puutu asiaan, alkavat omatkin pojat sikailla. Oma poika sai eilisessä matsissa mailaa, koukkua ja nyrkkiä ihan kiireestä kantapäähän. Yhtäkään rangaistusta ei niistä vihelletty. Vastustajan valmentajatkin olisi voinut hyvin laittaa kahvion puolelle matsia seuraamaan, varsinkin sen ns. katsomovalmentajan, jonka huudon minä kuulin koppiinkin asti. Onneksi sarja päättyi tähän matsiin. Elän toivossa, että viikon päästä Turku-turnauksessa tuomareilla ammattitaitoa riittää pelin siistimiseen asialliseen malliin.

Ja nyt se rauhallinen aamu jo tässä menikin. Suihkuun, pikamarssia, hophop!