Alkuilta sujui ihanasti nauraen Makepeacen ja J:nsä kanssa Sellossa *kiitoksia vaan Espooseen*, ja sitten kenkäisin aika vauhdilla Lyytin vauhtiin ja huristelin kotiin. Huominen on yhtä hulinaa, kun perheemme lentelee kuka minnekin kuin akanat pitkin läntistä uuttamaata... Minulla ja siipalla on käynyt kutsu tuonne saaristoon päin, Kemiöön mökille nauttimaan aikuisseurasta "laulujuhlille". Ja lapset lähtevät papan ja mamman kanssa ihan toisenlaiseen menoon mukaan: Lohjalla on huomenna evakkovaellus, kuten esitteessä sanottiin, "tunnematka" entiseen. Sekalainen joukko karjalaisia ja heidän jälkeläisiään vaeltaa Lohjan rantakentältä Kanneljärven opistolle, joka on evakkotaipaleellaan asettunut Lohjan liepeille.

Etsiskelin koko illan lapsille sopivia roolivaatteita - heistä tulee leskiäidin lapsia, sotaorpoja siis. Piti löytää jostain tummaa vaatetta, huivia ja hametta, villatakkiakin. Pienensin joltain kirpparilta ostamaani lippalakkia sopivaksi Esikoisen päähän, etsin pitkiä polvisukkia, lyhensin oman nahkarepun hihnoja sopiviksi... Lapsia jännittää ja minua itkettää, enhän kestä kuunnella edes Evakon laulua vollottamatta. Hipaisee vieläkin liian läheltä, kun tiedän vanhempieni ja heidän vanhempansa kokeneen sen kaiken. Onneksi ei tarvitse olla katsomassa, saisi siinä taas tuo jäyhä hämäläis-keskisuomalainen hävetä silmät päästään, kun eukko poraa... =) Aamulla menemme siipan kanssa auttamaan järjestelyissä, mutta ennen yhtätoista on jo livettävä ja lähdettävä omaan reissuumme.

Nyt nukkumaan, aamulla on aikainen herätys ja hirmuinen tahti. Taidan ladata kahvinkeittimenkin jo valmiiksi. Hyviä öitä ja aurinkoisia päiviä, viikonloppuja itse kullekin!