MINÄ en siis seuraa jalkapalloa, se on about tylsintä puuhaa, mitä tiedän. Katson mieluummin vaikka kelkkailua... tai riippuliitoa. No, perheen miesväki kuitenkin eilen illalla ankkuroitui TV:n eteen seuraamaan mestaruusottelua, joten minä jouduin evakkoon rakkaalta neulontasohvaltani arkiolohuoneen nahkanojatuoliin. Kelpasihan toki sekin, virkkasin Feather Stolen valmiiksi, ja loppuillan tikuttelin neljättä värikynätilkkua, joka sekin alkaa olla jo aika pitkällä.

Kuopuksen peitto ei kuitenkaan ehdi valmistua tämän kuun aikana, mutta kun enää yksi kokonainen värikynä puuttuu, saan peiton luultavasti kuitenkin heinäkuun aikana loppuun ja neitosen käyttöön. Fufo-saaliikseni jäänee siis kaksi valmistunutta työtä, toistaiseksi yksi purettu (harkitsen vakavasti sen Regia Silkistä virkatun huivinalun purkamista myös...) ja yksi vielä kesken oleva työ. Rehellisesti voin sanoa, että juuri SE ufo, jonka olisi pitänyt valmistua eli isän villahousut, on edelleenkin ufo-tilassa, sehän nimittäin löytyi eikä siis näin ollen enää ole hufo (hiding un-finished object).No, en ollutkaan kovin huolissani, sillä kaikesta suurpiirteisyydestäni huolimatta minulla ei ole hirveästi tapana ufouttaa töitäni. Olen ilmeisesti jossain määrin immuuni startitikselle. Saisikohan jostain myös immuniteettiä sulovilenismiä ja yleistä lankahamstrausta vastaan?

Olen nimittäin todennut, että olen jo hävinnyt taisteluni; vaikka neulon ja virkkaan kuin henkeni hädässä joka kuukausi kilosta jopa kolmeen kiloon asti lankaa valmiiksi tuotteiksi, tulee lankaa sisään taloon lähes samaa tahtia. Ostan vain lisää säilytyslaatikoita, joita jo ennestään on luvattoman paljon, ja lankahuoneeni on jatkuvasta siivoamisesta huolimatta koko ajan kuin pyörremyrskyn jäljiltä... ei kiva, ei enää. Ajatelkaapas: jos keskiverto villapuseroon/jakkuun tms. menisi n. 500 g lankaa, minä saisin lankahuoneeni langoista ainakin 140 puseroa (tämä on siis puhdas arvaus ja perustuu siihen, että puolitoista vuotta sitten lankaa oli reilut 80 kiloa). Tai 70 torkkupeittoa, jos peittoon menee n. kilo. Huivien määrää en taida jaksaa laskeakaan, sillä keskiverto huiviin menisi ehkä 300 g, jolloin 30 kilosta lankaa saisi sata huivia... Minulla on siis lankoja ainakin 200 huiviin. !!!!!!!!!!!!!!! Se siitä matematiikasta, unohdetaan koko juttu...

Feather Stole tuli siis valmiiksi ja on parhaillaan pingottumassa takaverannalla. Siitä tuli pitkä. Ja riittävän leveä. Siis ihana. Odottelen, että huivi kuivuu ja sitten pääsen sitä kuvaamaan. Lisää siis siitä aiheesta myöhemmin.

Maartsi kaipaili puolukanpunaista Ainoa, ja minä laitoin eilen postissa sitä menemään, joten Maartsi, huomenna pitäisi olla perillä! Nyt lähden juomaan toisen mukillisen kahvia ja tekemään vähän ompelutöitä. Kyllä, luitte aivan oikein.