Washingtonin eläintarha on osa Smithsonian Instituuttia. Se sijaitsee kohtuullisen kävelymatkan päässä veljeni asuinpaikasta ja mikä parasta: sisäänpääsymaksua ei ole. Kulutimme yhden helteisen iltapäivän kävellen ja eläintarhan asukkeja ihmetellen:
Pian eläintarhan sisäänkäynnin jälkeen löysimme itsemme lasten eläintarhan puolelta. Ja tietysti neuloja bongaa alpakan, vaikka onkin niiden villalle allerginen... Totesin myös, että vuohien kiipeilytelineet olisivat varmasti kelvanneet myös pienille kävijöille huviksi, niin monipuolislta ne näyttivät.
Eläintarhassa oli myös paremmin vedessä viihtyviä asukkaita...
toisilla oli mielessä lähinnä puissa kiipeily.
Leijonauros tarkasteli yleisöään varsin mittavan välimatkan päästä ja urahteli, naaras taas loikoi viereisessä aitauksessa puun varjossa ja näytti siltä, kuin olisi kärsinyt päänsärystä...
Kaikki asukit eivät olleet varsinaisesti ihan elossa... Tämä Triceratops oli löytänyt tiensä Washingtoniin Hollywoodista asti - siellä se oli ollut elokuvatähti...
Keskellä eläintarhaa törmäsimme outoon liikennemerkkiin. Tarkempi tutkimus osoitti, että risteys sijaitsikin huomattavan monta metriä maanpinnan yläpuolella, eikä orangutangien riipuntaradalla juuri sillä hetkellä edes ollut käyttäjiä. Tapasimme kyllä nuo mainiot otukset apinatalossa, jossa ne viihtyivät viileissä sisätiloissa.
Alligaattori yritti piiloutua kukkien taakse, mutta jättiläiskilpikonnat viihtyivät oikein hyvin aukealla - niitä kuljeskeli verkkaiseen tahtiin useampi omassa aitauksessaan.
Vuoristogorillat eivät vaikuttaneet järin seurallisilta. Useimmat viihtyivät mietiskelemässä kuka missäkin rauhallisessa nurkkauksessa.
Ja yhdessäolokin oli tuommoista perin suomalaisen oloista, "emmäsustakuitenkaanyhtääntykkää" -tyyppistä yksin yhdessä oleilua...
Eläintarhan suurimmat tähdet ovat nämä Aasia-polun varrella asustelleet jättiläispandat: tämä yksilö nautiskeli bambuista puun varjossa...
toinen puolestaan nautti bambunsa mieluummin auringonpaisteessa. Ja kolmas - no, otti rennosti!
Kommentit