Harhaanjohtavaa otsikointia sikäli, että työ harvoin tuottaa iloa - paitsi käsityö! Palkkatyössä tosin olen viime päivinä oikeasti nauttinut siitä, kun voi jäädä tekemään töitä iltasella - minähän olen enimmäkseen iltaihminen, ja silloin virkeimmilläni. Pitäisi varmaan hakeutua johonkin sellaiseen työhön, jossa voisi olla enimmäkseen iltaisin...

Tänään isäntä palaa kotiin työreissultaan, mutta koska minä teen taas pitkää päivää ja isäntä menee illalla Nupsin edustuksen peliin makkaraa paistamaan, tapaamme luultavasti vasta myöhemmin. Taitaa olla saunan lämmitys tänään paikallaan.

Eilen sain kanssaneulojalta arvaamatonta ja nopeaa apua; kerrankin avasin suuni ja kysyin, ja heti alkoi tapahtua. Kotimatkalla kävin noutamassa salaistakin salaisempia lankajuttuja, ja vihersin hennosti päästessäni näkemään stashin, joka ei ehkä ole yhtä laaja kuin omani, mutta jossa laatu ehdottomasti korvaa määrän... Kiitos avustasi, Micki!

Kotona olin vasta yhdeksän korvilla, ja siinä ei enää juuri muuta jaksanut kuin heittää pyykit kuivuriin, tehdä ruokaa itselle ja sitten istua sohvalla neuloen, kunnes puikot melkein putosivat käsistä. Punainen Anni-kerä on nyt saatu kulutettua, toinenkin pipo siitä valmistui, ja marjapuuronpunainen hattu Ninasta eteni sekin taas aimo harppauksen eteenpäin.

Kuvia ei taaskaan ole tarjolla, kun mannekiinit lojuvat etelän auringossa, eikä iltayhdeksältä ole enää jaksua eikä valoa kuvata lättänöitä pipoja ruokapöydällä... Joten jossain vaiheessa on sitten tiedossa kunnon kuvapläjäystä, kunhan pipoja taas valmistuu lisää.

***

Jotta päivään saisi jonkin ilonaiheen, kerrottakoon, että viime viikolla löysin kivat talvikengät ja vetäisin en tänä aamuna ensi kertaa jalkaan. Ja yhdellä työkaverilla on tänään nimpparit ja on tarjolla piirakkaa. Jokohon siinä olisi niitä, työn iloja???