Otsikon sananlasku on sellainen elämänohje, jota mielelläni noudatan. Eilen olin kuitenkin ainaski melkein ahkera:

Laitoin Ixun ja Kaisan blogiarvontavoitot viimeinkin postiin. Viivästys toki johtuu ihan muusta kuin laiskuudesta (tekosyitä, tekosyitä!), sillä halusin ensin katsastaa Tallinnan tarjonnan, ja löytyihän sieltä jotain pientä mukavaa pakettiin laitettavaksi... =)

Vaihdoin akvaarioon vedet. Ihan kohtuullisen mukavaa puuhaa, mitä nyt aikaa kuluu. Kiva katsella, kun kalat tykkäävät raikkaammasta oleiluympäristöstä.

Etsin ja löysin tuon eilen mainitun huivi-ufon. Isän villahousut piileskelevät edelleen, vaikka tutkin illalla puolen tusinaa laatikkoa, joihin en aiemmin ole kurkannut. Mokoma HUFO!

Aloitin ensimmäisen ufon työstämisen; esikoiselle ajatellusta torkkupeitosta ei oman suunnitelmani mukaan puuttunut enää kuin 3-4 kerrosta virkkausta siinä vaiheessa, kun peitto piti laittaa syrjään boleron tieltä. nyt puuttuu sitten enää vajaa kaksi kerrosta, joten saattaapi valmistua jo tänään!

Kaiken edellämainitun sivussa toki kerkesin myös kuuntelemaan lasten leirikokemukset, ruokkimaan pesueen, ripustamaan pyykkiä, istumaan tietokoneella (Ravelryä ja blogilistaa...) ja nukkumaankin ihan ajoissa... Hyvä minä!

Ai niin, tänään kerkesin vaihtamaan sivupohjan. Tykkään kivistä, tykkään harmaasta. Nyt vain paljon värikkäitä kuvia, joiden värit pääsevät oikeuksiinsa hillityn harmaassa ympäristössä... =)