Ensinnäkin, kiitos kaikille ystävällisistä ja tavattoman kohteliaista kommenteista huiviini... sydäntä ja mieltä lämmittää, ja huivi hartioita...

Kiitos myös kommenteista opettajien kevätlahja-asiaan. Nimimerkki Opettaja otti puheeksi asian, jota en itse ole tullut aiemmin ajatelleeksi, kiitos siitä. Tarkoituksenani ei kuitenkaan lahjaa antaessani ole aiheuttaa mielipahaa sellaisille, jotka eivät ole lahjaa varanneet. Se on jokaisen oma valinta, ja lahjan antaminen on minun. Koska en halua antaa mitään suurta ja kauhian kallista, vaan kiittää siitä työstä, jota opettajat omassa työssään lapsieni hyväksi tekevät, haluan itse nähdä hieman vaivaa eli tehdä lahjan itse. Päädyin tällä kertaa tekemään kaikille kolmelle nuo Persikkavaahto-kesähatut, neutraalisti luonnonvalkoisella ja puhtaanvalkoisella langalla. Mielessä on myös liittää lahjaan kortit, joihin teen kangaskukkaset, jotka voi sitten halutessaan siirtää vaikkapa hatunkin koristeiksi.

***

Meillä juhlittiin eilen hillitysti Esikoisen 12-vuotista taivalta. Kävimme syömässä ulkona ja katselimme kotona DVD:ltä vauhdikkaan ja ennen näkemättömän leffan. Esikoisella on tapana aina asettaa kännykkänsä hälyttämään virallisena synnyinhetkenään, ja kännykkä piipittikin sitten kesken leffan. Totesin ykskantaan, että 12 vuotta takaperin tuona hetkenä minä olin taju kankaalla Kätilöopiston leikkaussalissa ja isänsä istui omien sanojensa mukaan hermoilemassa vastaanoton lepohuoneessa, miettien, onko hänellä vaimoa ja lasta kohta ollenkaan... Oli sen verran dramaattista tuo Esikoisen maailmaantulo... Nyt, kun vuosia on takana jo noin monta, voi asiaan suhtautua huumorillakin.

***

Käsitöistä edistyvät vain nuo Persikkavaahto-pipot. Ensimmäinen on jo valmiina, lankana luonnonvalkoinen Zitronin Evita, yksi suosikkilankani. Kaksi odottaa vielä pääsyä puikoille, puhtaanvalkoisen tulee saamaan Esikoisen nuori opettaja ja luonnonvalkoiset Kuopuksen opettaja ja kouluavustaja.

Tänään on ollut työntäyteinen päivä. Innostuin siivoamaan makuuhuoneen kaappia ja koko makuuhuonetta, ja siirsin kaapissa majailleet kankaat ja verhot laatikoissaan parakkiin. Pikkuhiljaa sielläkin tilanne etenee...

Mutta nyt biisikärpäsen pariin ja myöhemmin illalla: Euroviisut!