Uskomatonta, mutta totta - tänään olen joutunut noutamaan ainoastaan kuivia pyykkejä ulkoa pyykkinarulta - aviosiipan säätietämyksen mukaan vasta maanantaina sataa seuraavan kerran... Täytyy kuitenkin pitää varansa, siippa pesi eilen ja tänään huushollin kaikki matot (juu, ei kannata ihmetellä, se kuitenkin vain keräsi irtopisteitä vapaailtaansa varten...) ja kun ne nyt on saatu minun skeptisyydestäni huolimatta hyvin kuivumisen alkuun, eivät ne enää saa uudestaan kastua.

Minä olen hoitanut tässä huushollissa lähinnä tuota tekstiilipuolen huoltoa viimeiset pari päivää. Pyykkivuori on madaltunut normaalin harjumaiseman tasolle, ja kun siippa huomenna taas lähtee reissuun, mukana menee iso kassillinen puhtaita liinavaatteita takaisin mökille. Että silleen. Että teen sentään minäkin täällä jotain, nih!

Käsityöt ovat edistyneet jotenkin tahmeasti, tosin wc-rullateline alkaa olla loppusuoralla. Virkkaaminen vain tuntuu ottavan aika rankasti niskaan juuri nyt, äsken oli pakko kaivaa jyväpussi esiin ja lämmittää se mikrossa, kun niska kiukuttelee. Otin sitten vaihtelun vuoksi esiin tuon Crann Bethadh-huivin, kun katsoimme Esikoisen kanssa videovuokraamosta tuomaani leffaa Yö museossa. Hauska tarina, juuri sopiva tuollaiselle esiesimurkulle, ja naurattihan se minuakin. Tällaiselle historiafriikille mitä mainioin buusteri ja syy tkaista, että noinhan minäkin olen aina sanonut - että kannattaa opetella historiansa. Niin, siis huivi ei kauheasti edistynyt, mutta niskaa se jumitti sitten sekin, joten oli pakko heittää kaikki hommat ja tulla naputtelemaan tänne jyväpussi niskassa.

Päivän kohokohta tänään oli se, kun Kuopus lähti vanhemmilleni yökylään (juu, on sekin oikeasti välillä ihan juhlaa, että Kuopus ei ole kotona, mutta en nyt juuri sitä tarkoittanut...) ja sain viedä hänet sinne Lyytillä. En ole ajanut kaksipyöräiselläni ainakaan kahteen viikkoon, joten homma oli niin mukavaa, että ajelin sitten ihan huviksenikin Nummelaan. Ei minulla varsinaisesti mitään asiaa sinne ollut, mutta piipahdinpa kuitenkin paikallisessa automarketissa ja voihan vihne, miten kummassa ostoskoriini eksyi taas lankaa... ja virkkauslehtinenkin? Edellisellä käynnillä kyseisessä marketissa pari lankaa jäi pohdituttamaan, ja pitihän niitä sitten hakea - paitsi että samokset olivat kiitettävästi kadonneet hyllystä, joten jouduin tyytymään pariin kerään keltaista tennesseetä, seitsemään kerään farkkusinistä bambua (ensimmäiset bambuni, muuten!) ja kahteen kerään tuota sinivihreäraitaista seiskaveikkaa. Vaikka olin jo ehtinyt vannoa, etten osta enää lankaa ENKÄ varsinkaan osta seiskaveikkaa, kun en tee mitään sellaista, missä sitä voisi käyttää... Kai tässä on pakko ryhtyä sukkia neulomaan.

Eilen kävin lasten kanssa myös paikallisessa kirjastossa. Veimme takaisin pari kassillista kirjoja ja toimme takaisin pari kassillista kirjoja - eri kirjoja kuitenkin. Lisäksi investoin 50 senttiä poistolehtiin: Esikoiselle vanhoja jääkiekkolehtiä. 50 sentillä sai niin suuren määrä kiitollisuutta, että taisi olla ihan parhaita investointeja aikoihin... =) Noista parista kassillisesta YKSI kirja oli minun: Anita Gunnarsin Tee itse kauniit neuleet. Siinä on siis pääosin ohjeita sukkiin, lapasiin ja pipoihin, mutta seassa on yksi kivan yksinkertainen kolmiohuivin ohje - ja muutenkin kirjassa on ohjeistettu nuo sukkien kantapäätekniikat niin hyvin, että jopa minä ehkä osaisin ne uudenvuodenluvatut sukatkin neuloa. Jossain välissä.

Kioskilla videoita vuokratessa piti vielä vilkaista lehtihyllyt, ja tietysti mukaan lähti toinenkin virkkauslehtinen - ja tuo Mel Gibsonin hengentuotos Apocalypto, jota aion ihan hetikohta ryhtyä tuijottamaan. Pelkään pahinta, mutta toivon, että leffa olisi edes siedettävän katsottava - mene ja tiedä.