Niinpä, vanha kunnon Hymypoikapatsashan se siinä... Tuo uutuuttaan hohtava valkoinen patsas on Esikoisen, ja hieman nuhraantuneempi oikeanpuoleinen on isänsä, aviosiipan. Eli mitä isät edellä, sitä pojat perässä... ja tuo kuva on oikeastaan elämää suurempi allegoria - niin me itse kukin hieman reissussa rähjäännymme, likaannumme ja meistä lohkeaa paloja, mutta hymy säilyy kuitenkin entisellään... =)
Tuntuu siltä, että olen tuota vaihtolaukkuani tikutellut jo niin kauan, että kukaan ei kohta usko siitä valmista tulevankaan. Oli siis pakko ottaa kuva keskeneräisestä, että uskoisitte...
Neulepinnassa on siis helmineuletta ja sileää, pohjassa vanhaa kunnon hyväksi havaittua pannulappuvirkkausta... ja muuta tästä ei sitten paljastetakaan!
Omakin kesäkassi on edelleen vaiheessa, tosin viikonloppuna ratkesi hantaakiongelma, kun vaatekaappiani tonkiessani (uimapukuani etsiskelin, kun lämpötilat ottivat ihan uusia lukemia) osuin löytämään yhdestä vanhasta hameesta jäljellejääneen vyön, joka kuinka ollakaan on niin likellä tuon kassini väriä kuin se nyt noin summamutikassa osumalla vain on mahdollista. Vyö siis pääsee uuteen tehtävään, kierrätystä parhaimmillaan tämä... =)
Ja ikään kuin ei muuta tekemistä sitten olisi ollutkaan, osui käteen myös hajonneesta käsilaukusta irronnut ohut olkahihna... Ja siihenhän piti ryhtyä tekemään uutta laukkua... Kuvassa laukku on vielä keskeneräinen, eilen kuvattu, mutta tänä iltana se jo ainakin periaatteessa tuli valmiiksi - tosin ajattelin etsiä siihen vielä vetoketjun ja virkata sisälle taskun tai pari... katsotaan, tuleeko siitä ihan niin valmista koskaan. =)
Neulekassien vastapainoksi piti päästä virkkuukoukkua käyttelemään. Kaivelin kaikki mahdolliset ruskeat tennesseen ja muidenkin puuvillalankojen jämäkerät tähän raidoiksi, ja olen aika tyytyväinen tuohon värimaailmaan. Kassin korkeus on 24 cm ja leveys 21, eli sellainen sopivan pieni käsilaukku tuosta tuli.
Tänään palaverissa - kun ajatukset lähtivät harhailemaan ihan muualle kuin työasioihibn - piirtelin mustakantiseen työkirjaani uusia maskotteja oikein urakalla... Taitaa niistä suunnitelmista jokin prototyyppi lähteä sitten aikanaan Helmikselle blogiarvonnan palkintona. Ja muille voittajille tiedoksi - voittonne ovat edelleen tuolla silityslautani päällä odottamassa, että kotitonttumme pakkaisi ne sopiviin postituspusseihin. Kummallisen laiska ollut viime aikoina, tuo kotitonttu...
Kommentit