Erittäin paha neuloositartunta tämä sukkasillanoosi. Ei ota hellittääkseen sitten millään. Olen edennyt kantapäättömien michelinukkosukkien ja pikasniikkerien kautta jo ihan kantapäällisiin sniikkerisukkasiin, joskin näihin tehdään kantapäät aina viimeisimmäksi - tapa, josta olen huomannut tykkääväni.

Kaikenlaisten juttujen vuoksi sain kuvattua viimeisimmät valmistuneet vasta tänään, joten silvuplee, tässä kolmannet sukkasadon tuotokset, pikasniikkerit eBayn kautta hankitusta Fionasta:



Väri ei ole ihan noin tämäkkä pinkki, vaan enemmän vanhaan roosaan vivahtava. Tuo biljardipöydän vihreä verka taitaa hieman vaikuttaa...

Sukkasadon neljäs heinäpaali tässä:



Omaan jalkaan sopiviksi neulotut harjoittelukappaleet, ja sen huomaa. Tavattoman epätasaista neulontajälkeä ja kaikkea sellaista... Mutta omissa käpälissä olikein kelvolliset unisukkaset. Lanka on Nallea, pinkkiä pätkärääkättyä, jota joskus olen ostanut pussilankana, ja nyt on viimeinen kerä menossa.

Viides heinäpaali on snikkerisukkaset armaalle aviomiehelleni, lankana seiskaveikan sammaleenvihreä Raita. Biljardipöytä taas vääristää värit, eivät nuo vihreät ihan noin oliiviset ole...



Mies laittoi juuri jalkaansa ja olivat ihan passelit, ja kuulema kivat, kun ei ole vartta. Sisäsukiksi nämä oli tarkoitettukin.

Semmoista siis. Nyt pitäisi välillä jättää nuo sukkapuikot rauhaan ja yrittää saada valmiiksi kummitytön jakku ja oma musta jakku. Niitä on nyt lyöty laimin ihan riittävän kauan.

****

En voinut vastustaa kiusausta - pitihän siitä bilispöydästäkin kuva napata... =)