Kyllä se vaan työviikon alku aina on niistä päivistä pahimpia. Kotona hyörii kuin tättähäärä yrittäen muistaa jokaisen lapsukaisten koulumetkun ja tarpeen, ja kun lopulta saa itsensä sitten suihkun ja vaatekaapin kautta säädyllisesti töihin mukana kaikki se ylimääräinen, mitä tuli luvattua työkaverille perjantaina, niin täällä odottaa kalenteri turhan pullollaan palavereita ja miljuuna työtä jotka pitäisi tehdä justnytheti. Eli business as usual...

***

Pipoflow jatkuu. Ja jatkuu. Keskeneräisiä töitä alkaa kasautua sohvarahille ihan kiitettävästi: musta huivi on nyt saanut taas levätä, tosin päätös uudesta pitsimallista on jo syntynyt. Nyt enää odotellaan inspistä. Kesken on myös kaulahuivi kaveriksi edellisessä postauksessa esitellylle vaaleansiniselle piposelle. Ja uusi pipo. Tuon Happy Hour Cappyn elähdyttämänä kaivauduin Barbara Walkerien uumeniin etsimään muitakin yhtä hauskoja ja helppoja ribbipalmikkomalleja, ja yksi on nyt kokeilussa uudessa pipontekeleessä. Ei ihan yhtä helppo ja nopea, mutta hauska kuitenkin. Kuvia sitten kun on valmista.

***

Ja päivän urheiluruutu: Nups-97 kohtasi eilen HJK:n Nummelan Esbecon-areenalla (joo, hih, areena!). Pojat olivat selvästi latautuneet otteluun, sillä normaalista alku-uneliaisuudesta ei tällä kertaa ollut mitään havaintoa, ja hyvin pian Nups johtikin lukemin 3-1. Ja sitten tuli se kuuluisa repsahdus. Pojat hukkasivat hyvän vireensä ja HJK nousi rinnalle ja ohikin. Mutta sitten selkäranka taas jostain löytyikin, ja Nups nousi tasoihin, meni ohitse ja veti selkeän kaulan vastustajaan. Loppulukemissa 8-5 soi summeri kolmen erän jälkeen, ja yllättäen Nups johtaa omaan lohkoaan, sillä toisessa pelatussa pelissä voitto tuli pienemmillä maalilukemilla.

Esikoinen teki kypärätempun laukomalla kolme maalia ensimmäisessä kapteeniottelussaan, joten kotiin tuli yksi tavattoman tyytyväinen nuorimies. Tyytyväisyyttä saattoi lisätä myös se seikka, että katsomossa istui hänen opettajansa seuraamassa ottelua... (Esikoinen oli perjantaina maininnut, että sunnuntaina olisi matsi, ja opettaja oli sanonut, että saattaisi ilmaantua paikalle...). Yksi Nupsin maali jäi tuomareilta täysin näkemättä (aika uskomaton juttu sinänsä, kopsahti aivan keskelle maalia) ja sen maalin jälkitilanteesta HJK teki yhden maalin. Ikävintä oli se, että HJK:n yksi pelaaja loukkasi jalkansa tilanteessa, josta ei oikein selvyyttä saatu, mitä siinä loppujen lopuksi tapahtui. Toivottavasti vamma ei ollut vakava.

Seuraava matsi on jo keskiviikkona, ja sitä seuraava sunnuntaina, molemmat Espoossa. Vastaan tulevat ensin EJK ja sitten Jäähonka. Kovia pelejä siis luvassa.

Teisa, hyvä systeemi tuo tuollainen "puoliturnaus". Meillä kun pelataan matsi illassa tai päivässä, niin kilometrejä kyllä kertyy, vaikkeivat välimatkat kovin kummoisiakaan ole - mutta äkkiäkös niistäkin 100 km lisää mittariin tulee.