Heti alkuun muistuttelen, että vielä on huomiseen klo 15 asti aikaa kommentoida blogikisaan, joka löytyy siis edellisestä postauksesta. Joten, jos et ole vielä kommentoinut, voit vielä tehdä sen. Pakkohan ei titetenkään ole... mutta jos et osallistu, et voi voittaa... =)
Ja sitten muihin asioihin: Kävin eilen hakemassa postista vähän tavaraa Ketunpää-tuotteelta, mutta siitä ei sitten sen enempää, langaton lokakuuhan on alkamassa tuossa tuokiossa... =) Sen sijaan enemmän kannattaa kertoa siitä, että SNYni muisti minua syyskuun paketilla...
Paketissa oli myös tällainen hassunhauska badge. Edellisessäkin paketissa oli, siinä luki I love Crafts. Nämä pääsevät pian keskiäkäisen tämänhetkiseen lempparitakkiin eli varmastikin pari vuosikymmentä vanhaan army-retaleeseen, jonka olen saanut vuosia vuosia sitten hyvältä kaveriltani.
Kiitos sinulle, SNY, oli niin paljon keveämpi ajella kotiin päin, kun olin Esikoiselta jo saanut puhelimessa kuulla, että minua odottaa siellä paksu ja pehmeä paketti...
Ajattelin välillä näyttää, että kyllä minä käsitöitä itsekin teen, vaikka ei ole pahemmin kuvia näkynyt viime aikoina. Hurahdin noihin vaaka-tilkkuihin, ja tässä tulosta:
Tämä on jo joulupukin konttiin tulevia juttuja. Olen pitkin syksyä miettinyt, että haluaisin tehdä lapsille pukin konttiin omat torkkupeitot lahjaksi. Esikoista varten on jo pari vuotta sitten tehty isoja isoäidin neliöitä, jotka aion tässä kohtapuoliin ommella tai virkata yhteen, ja sitten virkkaan peittoon lisää ulottuvuutta reunuksella. Kuopuksen peittoa varten olen keräillyt pikkuhiljaa seiskaveikkaa erilaisissa punaisissa sävyissä, ja nyt sain viimeinkin (omasta mielestäni) hyvän idean peittoa varten: tuossa kuvassa näkyy ensimmäisen peittokaitaleen alkua. Ideana on neuloa viisi tai kuusi pitkää "värikynää", jotka liitän sitten yhteen peitoksi. Jokaisen "kynän" kärki ja varsi on siis samaa väriä, ja tuo värikynissä oleva "puuosa" on roosanväristä seiskaveikkaa. Tähän "kynään" tulee muutaman vuoden takaista lohenpunaista Jussia, lisäksi minulla on kirkkaan punaista, viininpunaista, oranssia, pinkkiä ja tämän syksyn kampanjavaaleanpunaista kyniä varten varattuna, mutta aika hauskan peiton saisi varmaan aikaan myös erilaisista kirkkaista väreistä, tai pojalle sinisistä ja vihreistä sävyistä sommiteltuna... Tämä on just sopiva matka- ja työpaikkapalaverien käsityö - aina oikeaa, ja kynän terän jälken ei tarvitse kavennella eikä levennellä, kunhan vaan tikuttaa menemään. Kynien pituudeksi tulee n. 140-150 cm ilman tuota kärkeä, ja leveys on n. 23 cm, kun teen vartta 42 silmukalla ja 4 mm:n puikoilla.
Tuosta kynäteemasta tuli heti mieleeni vaikka mitä kivaa: lyhyitä kyniä neulomalla (korkeus n. 40 cm) ja niitä yhteen ompelemalla saisi aika hauskan lastenhuoneen ikkunakapan tai salusiinin, pitkistä kynistä saisi paneeliverhon tyyppiset ratkaisut, oikein viitseliäs voisi neuloa lastenhuoneeseen kynämatonkin tai seinävaatteen, lapset voisivat tykätä kynän mallisesta kaulahuivista ja eiköhän sitä saisi kynän terän mallisen piponkin väännettyä, kun vähän fundeeraisi... =) Keskiäkäisen ideapankki alkoi tursuta yli äyräidensä...
Että semmoista. Aviosiippakin herätteli aamulla hellästi ja kyseli, josko viimeinkin hankittaisiin ne uudet sängyt, joista on ollut ehkä kenties noin vuoden tai toistakin jo puhetta. Sattuu olemaan lähistön huonekalukaupassa lupaavan oloinen tarjous, mistä tulikin mieleeni, että lupasin soitella ja kysellä vähän lisää... Ei muuta kuin rattoisaa lauantaita jokaiselle omien puuhiensa parissa, tavataan taas täällä!
Kommentit