Tulihan se Into Käsitöihin takaisin... Jospa se kävikin kyläilemässä välillä jonkun muun käsityöihmisen luona, en tiedä, kovin oli vaitonainen liikkeistään Into, kun perjantaina kotiin palaili...

Intoa on siis piisannut koko viikonlopun ajan siinä määrin, että unetkin ovat jääneet vähäisiksi. Tosin epäilen myös flunssanpoikasen olevan tuloillaan, sillä kurkkua vähän karvastelee ja viluttaa.

Jaa, mitäkö olen sitten koko viikonlopun puuhannut? Vanhan lankahuoneen tyhjennys on jatkunut, tosin enimmäkseen ko. huoneen vaatehuoneeseen pesiytyneiden matonkudevaatteiden ja lasten pieniksi jääneiden kierrätys"lumpun" käsittelyssä. Leikkelin aika monta virunutta T-paitaa rättitarpeiksi, mutta vielä niitä on iso musta jätesäkillinen...

Käsityörintamalla innostuin viimeinkin kysymään siipalta lupaa yhteen projektiin, joka on pyörinyt mielessä jo oikeastaan aika kauan. Lupaa piti mielestäni kysyä, sillä projektilla on jonniinverran niinsanotusti julkisivullista merkitystä. Siippa kuitenkin näytti hellän ymmärtäväisesti vihreää valoa, joten minä tartuin heti puuhaan sen kummempia miettimättä. Tuloksia luvassa sitten joskus.

Valmiit huivit ovat edelleen pingottamatta. Voihan rähmä. Olisi se Into voinut houkutella sen Päättelykeijunkin takaisin kotiin, kun kerran kuulema samoissa maisemissa olivat viihtyneetkin...