Viikonloppu ja isoveljen häät lähestyvät uhkaavasti. Onneksi koko perheen vaatetus on ratkaistu, nyt on enää pari pientä yksityiskohtaa hoidettavana kuntoon. Äitini teki minulle ihana mustan pellavapaidan liivihameen kanssa käytettäväksi, ja lohikäärmehuivini on kuin stoola hartioille kiedottuna. Nyt on enää hankittava sitä kiillotusainetta, silitettävä parit paidat, ratkottava miesten uusista puvuista taskut auki ja nypittävä kaikki laput ja liput pois uusista vaatteista. Huomenna lähdetään toivottavasti jo klo 13 aikaan ajelemaan kohti Punkaharjua.

Savonlinnan seudulla olisi monta blogituttua neulojaa, mutta aika ei taida antaa myöten sentyyppisiin aktiviteetteihin... Harvemmin on tuonne päin maailmaan asiaa, mutta ehkä vielä joskus.

Pasianna sinnittelee vielä hengissä. Siirsin kalan eilen pois eristyksestä ja takaisin varsinaiseen akvaarioon, ja tänään se jopa söi vähän, mutta lojuu enimmäkseen pohjalla tai suodattimen takana. Vatsassa on aika selvä pullistuma toisella puolella, lienee siis kyse uimarakon ongelmasta. Juttelin eilen Kuopuksen kanssa tuosta kalasta ja mahdollisesta armonajasta, ja Kuopus ilmoitti päättäväisesti, että jos kala pitää tappaa, niin sitten hän tekee sen itse, onhan se hänen kalansa. Olin kieltämättä vähän ällistynyt ja hämilläni: miten tuohon nyt sitten pitäisi suhtautua? Saa nyt sitten nähdä, mihin päädytään. Ja Lastu, joltain akvaariopalstalta luin, että inhimillisin tapa tappaa kala olisi ihan leipäveitsi ja niskat poikki. Minua itseäni kyllä inhottaa ajatus pudottaa elävä olento kiehuvaan veteen - en siedä sitä ajatusta edes rapujen kohdalla, joten eiköhän meillä oteta tämä "giljotiinityyli" käyttöön, jos ja kun tilanne eteen tulee.

Huomenna olen vapaapäivällä töistä, mutta aamu taitaa mennä vaatehuoltoon ja pakkaamiseen. Mukaan täytyy lähteä ainakin pari neule- tai virkkaustyötä, katsotaan nyt sitten, mitä. Eilen tuli postissa seuraava reissuhuivikin työn alle, sen voisi kenties sopivasti hoitaa siinä matkalla, niin saisi sen sitten ensi viikolla eteenpäin. Ja onhan minulla Kuopuksen uusi pipo kesken, samoin yksi hupukas. Jospa sitten vain ottaisi yhden hupukkaan langat lisäksi mukaan varuilta, että jos aika riittää.

Tänä iltana on esikoisella ensimmäinen sarjapeli, ja minä olen kuuluttamassa, isäntä huoltajana, joten Kuopuskin joutuu lähtemään mukaan hallille maleksimaan. No, Nintendo kainaloon, kirja toiseen ja pari euroa kahvilaan tuhlattaviksi; eiköhän sillä tästä selvitä. Eilen esikoinen oli päivän varoitusajalla täydentämässä -95 -joukkuetta: tuloksena yksi maali, yksi syöttöpiste ja joukkueelle tasapeli 6-6. Olivat kuulema jo 0-3-häviöllä, ja sitten esikoinen teki ensimmäisen maalin, ja siitä sitten löytyi uutta virtaa, Johtivatkin kuulema jossain vaiheessa 5-4, mutta lopuutulos oli sitten tasapeli. Esikoinen oli tyytyväinen, samoin siippa, joka oli saanut kuulla aikamoista suitsutusta pojastaan... =)