Otsikko ei kaivanne selittelyjä ainakaan kenellekään, joka sattuu täällä etelämmässä asumaan. pohjoisemmassa asuville tiedoksi, että täällä sataa, paistaa, sataa, paistaa, sataa, paistaa... Tällä hetkellä tuota viimeistä.

Säätiedotuksista tavaratiedotuksiin: kuten jo edellisessä postauksessa tuli todennettua, perheeni huushollista löytyy tajuttomasti tavaraa. Listastahan toki puuttui Monta asiaa, joita huushollistamme myös löytyy: lankaa, kankaita, nappeja, kenkiä, kirjoja, levyjä, sopivia ja sopimattomia vaatteita, pölyvillakoiria, pesemättömiä pyykkejä, likaisia ikkunoita, polkupyöriä, polttopuuta, hiekkaa lattialta ja hämähäkinseittejä seiniltä. Vähemmälläkin saattaisi selvitä, ainakin mies, mutta minä ja lapset olemme varsinaisia hamstereita ja lisäksi laiskoja siivoamaan. Mutta ah, niin rakastettavia kuitenkin! =)

Lisääkin tuli tavaraa eilen, kun ihan sillai puolihuolimattomasti ja aivan ilman erityisiä taka-ajatuksia kävinkin ruokaostoksilla Lidlissä. Armas tyttäreni oli kauppakumppaninani, ja osasin odottaa sitä "joopa joo..." huokausta, kun siirsin ostoskoriin kaksi paketillista sukkalankoja... Kaikkihan tietävät jo, miltä langat näyttävät, joten kerron vain, että ostin paketin punaista ja toisen paketin vihreää. Sinistä ei meidän Lidlissä ollutkaan.

Käsitöitä olen ihme ja kumma ehtinyt myös tehdä, pikkuhiukkasen. Tiistaina postilaatikkoon oli räpsähtänyt iso kirjekuori tuolta keskisemmästä Suomesta päin, ja Reissuhuivin postituslistalla minua edellä oleva Iikkuhan se minulle toimitti peräti kaksi keskeneräistä jatkettaviksi. Taidan olla reissuhuivien suhteen ihan omaa luokkaani tuossa "hätähousu"-kategoriassa, sillä en vaan jaksa hirveästi mallineuleita pähkäillä, Barbara Walkereita selaamalla useimmiten sopiva löytyy, ja eilen tikuttelin jo toisenkin huivin osuuden valmiiksi asti. Sen verran säälin seuraavaa listassa olijaa, etten laita huiveja vielä tänään lähtemään, mutta jos sattuu kauppiaspostiin asiaa viikonlopun aikana, niin sitten lähtevät jo viikonloppuna, muuten vasta ensi viikon alussa pistän eteenpäin.

Seuraava pipokin on jo puikoilla. Lankana on muistaakseni nirunarun blogiarvonnasta voitettu Filonan itseraidoittuva sukkalanka, joka on ihan tavattoman mukavan tuntuista tavaraa. Pehmoista, ja väritkin vaihtuvat sopivin väliajoin. Värimaailma vain ei ole ollenkaan minua, joten voi olla, että tämä pipo päätyy arpajaisvoitoksi tai Kuopuksen käyttöön. Tätä lankaa on saatava lisää, mutta nyt on maltettava mielensä ja odoteltava edes veronpalautuksia, ennen kuin hankkii lisää lankaa.

Eilen illalla siivosin taas kerran lankahuonetta. Tuli taas kerran mieleen, että pitäisi minunkin varmaan pistää ylimääräisiä lankoja myyntiin, mutta aina kun vain ajattelenkin asiaa, sisälläni asuva pieni Klonkku päästää vertahyytävän huudon ja sihisee vihaisesti "minun... minunminunminun... minun aarteeni!" Sen verran kuitenkin sain aikaan, että heittelin jämälankanyssyköitä yhteen koriin ja tuumailin, että ne voisi lahjoittaa vaikkapa koululle tai johonkin päiväkotiin askartelutarpeiksi.