Toukokuu on julistettu jämälankojen tuhouskuukaudeksi. Minähän tunnetusti olen aina sen verran sentään laumasielu, että hyviin ryhmäproggiksiin pitää lähteä mukaan. Keskeneräisiä töitä kun ei olympialaisten jälkimainigeissa nyt kauheasti ollut loppuunsaatettaviksi (uskokoon ken tahtoo!), niin ajattelin sitten, että jos vaikka itsensä saisi narrattua kuluttelemaan noita loputtomia jämänyssäkkävarastojaan. Tänä vuonna päätin, että teen parhaani mukaan pieniä, lahjoiksi ja arpajaisvoitoiksi sopivia juttuja. Ja näistä se homma alkoi:

Tällaisia tarvikkeita löytyi ihan kotoa, ja idea kirjastosta lainatusta opuksesta "Papiljottilehmä ja haalarihai". Kuopuksen epilepsiaa hoidettaessa noita lääkepurkkeja tyhjenee vuoden aikana yksi jos toinenkin, ja rajansa kyllä minunkin nappi/hakaneula/neula/helmi- yms. pikkusälän varastointitarpeella on, joten päätin huoletta napsaista varastostani muutaman tyhjän purkin tähän tarkoitukseen. Kuivat makaronit siis purkkiin, purkki (lapsikorkillinen) tiukasti kiinni, pari kierrosta putkiteippiä (tai Jeesus-teippiä, kuten olen tottunut sanomaan, ja älköön nyt kukaan siitä loukkaantuko - ihmeitätekeviä ovat molemmat) korkin ympärille vielä varmistukseksi ja sitten vain virkkaamaan purkille iloisenväristä nuttua!

Ja näin söpöisiä niistä sitten tuli. Eilen tuota puuhaa tein ja ensimmäisen kanssa vähän arvoin noita silmukkamääriä, mutta sen jälkeen alkoi homma sujua kuin tanssi. Näpsänä tyttönä punnitsin virkkuut siinä vaiheessa, kun puoli purkkia oli peitossa, ja kerroin sitten kahdella. yhden purkin peitoksi meni noin 20 g lankaa, eli yhteensä näihin sai kulutettua 60 g, pääosin Tennesseen jämiä, mutta tuo harmaa on Scillaa, kun ei harmaata Tennesseetä jämissä ollut.

Näitä voi sitten kukin mieltymyksensä ja käyttötarkoituksen mukaan kutsua vaikka rytmimuniksi tai kissanleluiksi tai vauvanhelistimiksi, kaikkiin noihin hommiin nämä soveltuvat. Vauvakäyttöä varten näihin voisi ehkä vielä lisätä pieniä lankalenkkejä, että pienet sormet saisivat tästä hyvän otteen... Ja virkata päällisen tarvittaessa vaikkapa paperikarkin näköiseksi, silloinhan sisuksen saisi pesua varten poiskin, vaikka uskonkin, että nämä pötikät pesua kestävät ihan tällaisinäänkin.

Ennen jämistelyn aloittamista sain kuitenkin äitienpäivälahjuksetkin neulottua loppuun. Ideana on nyt, että kumpikin mamma (eli äitini ja anoppini) saavat kukkakimput, joissa kukat on tehty tiskiräteistä ja toivottavasti Kuopuksen vuolemista kukkakepeistä. Kokeilin tuota kukkaideaa näillä viimeksi valmistuneilla:

Ihan kivaltahan nuo näyttävät kukiksi pyöriteltyinä, vai mitä sanotte? Vapaasti saa pihistää idean, jos hyvältä tuntuu!

Tällaisilta näyttävät nämä ihan "luonnollisessa" asetelmassa. Lankoina taas erilaisia Sugar'n Creameja varastostani, yhteen liinaan menee aina jokseenkin tarkasti 50 g, joten kerästä jää 7 g:n nöttönen jämistelyyn. Voi olla, että jämäpuuhissa tulee tehtyä yksi todella riemunkirjava rätti...

***

Eilinen päivä meni perheessämme lonkkaa vetäessä, mamma ja pappa pistäytyivät tippaleipiä tuomassa ja simaa juomassa, mutta muuten istuskelin enimmäkseen käsityöhommissa. Kaunis ilma veti kuitenkin ulos sen verran, että otin oksasakset käteeni ja leikkasin marjapensaat kesäkuntoon, samoin kuritin muutamaa vallatonta pensasta kasvamaan taas säädettyyn suuntaansa...

Tänään taas sain jonkinlaisen älyttömän ahkeruuskohtauksen ja siivosin koko huushollin. oli kyllä jo korkea aikakin, muutamat villakoirat olivat pesineet nurkissa niin kauan, että ne juoksivat luokse ihan nimellä kutsumalla... Nyt on sitten puhtaita mattoja lattioilla ja puhdas tuoksu leijailee koko huushollissa, minä istun suihkunraikkaana tässä kylpytakki päällä bloggailemassa ja tuumin, että kohta taitaa olla aika laittaa nakkisoppa tulelle ja sitten vetäytyä taas jämälankojen pariin toteuttamaan seuraavaa rytmimunaa...