maanantai, 10. joulukuu 2007
"Siellähän se kuva kaveriaan etsii..."
Tässä tämä "syyllisyys"kilppari nyt sitten on, mönkimässä makuuhuoneemme matolla (anopin tekemä matto, muuten). Ja tottahan piti sitten käydä niin, että mamma osti Kuopukselle arpoja markkinoilla kojustamme, ja eikös neiti vain sitten saanut voittoarvan, ja halusi tietysti voitokseen sen pienen kilpparin, josta koko syyllisyyshötäkkä lähti liikkeelle... että siitäs sitten sain. Nyt on sitten neidillä kaksi kilpikonnaa, joskin se pienempi on "kylvetettävänä" mammalla - neiti pudotteli sitä vähän sinne sun tänne markkinoilla, ja joulukuinen loskaräntähiekka ei erityisemmin kilpikonnaakaan kaunista. Niin, tämäkin kilpikonna on saanut kilpensä ikean verhokangaspalasta, ja muut osansa vanhoista farkuista. Kestävä ja pestävä, silmätkin sellaisten turvasilmät, joiden ei pitäisi vauhdissakaan irrota.
Neidin pieneksi jääneen college-puseron etumuksessa oli näin kaunis ja jouluinen kuvio, joten surautin puserosta ovisydämen ulko-oveamme koristamaan. Täytteeksi otin taas yhden vanhan istuintyynyn. Reunus ei ole kaunis, en jaksanut vaihtaa lankoja saumuriin, ja kun sitä ompelukonetta ei edelleenkään ole, niin saa nyt sitten välttää vähän ronskimmin ommeltu tuolla ulkona viimassa.
Tällaisia enkeleitä markkinoille ompelin, kierrätyskankaista lähinnä. Ehkä se taito tästä vielä karttuu, kun riittävästi ompelee...
Ja tällaisia syntyi valkoisesta fleecestä ja pitsinauhojen pätkistä. Tiesittekös muuten, että ikean fleece-torkkuhuovat ovat mainiota ja edullista materiaalia? Yksi huopa maksaa n. 4 euroa, ja se on kooltaan 130 x 170 cm, eli tällaisia enkeleitä saa yhdestä huovastakin väsättyä ainakin tusinan, ellei enemmänkin. Kaikissa huovissa on yleensä myös valmiiksi kuvioitu koristeellinen reunus molemmissa päissä huopaa, tässä valkoisessa oli riekärivi ja hapsut, jotka päätyivät enkelien hiuksiksi. Punaisesta huovasta tehdyissä viinipullopusseissa oli kaunis reikäkuvionti pussin suulla, kun ne leikattiin sopivasti huovan molemmista päistä. Ja keskelle jääneestä palasta ompelin pojan lätkäjoukkueelle hihanauhat... =)
Ja tässä virkattuja näppipyyhkeen pidikkeitä. Tämän kuvan ottamisen jälkeen virkkasin vielä yhden sinisen, mutten jaksanut sen takia ottaa enää uutta kuvaa.
Tässä lähikuvaa pidikkeestä: tuollaisen peiteosan sisälle on siis piiloutunut vanha verhorengas, jonka sisään pujotetaan pyyhe - näin:
Tuo peiteosa lasketaan nätisti alas renkaan päälle. Pyyheliinapidikkeen lenksu kietaistaan esim. keittiökaapin hantaakin ympärille ja suljetaan nätisti napilla. Pidike voi roikkua omassa paikassaan kaikessa rauhassa, ja renkaaseen vain vaihdetaan aina tarvittaessa puhdas ja kuiva pyyhe. Näppärää! Minulla on tuollainen roikkumassa juuri siinä tiskialtaan vasemmalla puolella alakaapin ovessa, ja siinä roikkuvaan pyyhkeeseen on kiva kuivata kätensä.
Useimpiin noista virkkasin itse myös napin, osaan ompelin varastostani löytyneen ja väreihin sopivan. Virkattu "nappi" on kuitenkin siitä mukava, ettei se turhaan kolise sitten esim. pesukoneessa.
Että tällaisia kuvia tällä kertaa. Tänään en taida ehtiä edes tuota kuudetta vaakatilkkuani neuloa valmiiksi, kun se jäi eilen kesken enkä tänään ole vielä ehtinyt sohvalle istumaan - meillä oli nimittäin joulukorttitalkoot perheen kesken. Kuusikymmentä (!) korttia odottaa sievästi punaisia postituspussejansa ja pääsyä postipojan hoteisiin... Tänä vuonna oli ihan valmiskorttien vuoro, ensi vuonna taas joulukirjettä tai ehkäpä peräti omatekoisia kortteja, mene ja tiedä...
Kommentit