Kyllä kehtuuttaa töihin tulo... Viisi vapaapäivää vilahti ohi huiskis vaan, ja nyt pitäisi kituutella taas pari päivää työpöydän ääressä, vaikka sormia syyhyttäisi neuloa ja virkata, ja aivot kaipaisivat edelleen lepoa...

Joulun pyhät menivät neuloessa vielä viimeisiä joululahjoja, jotka annetaan vasta tulevana viikonloppuna. En viitsinyt ryhtyä stressaamaan niillä ennen joulua, kun kerran voi rauhassakin neuloa.

Minulla on ollut mielessä jo pidemmän aikaa kokeilla tätä mallia, ja kun anopin joululahja ei oikein tahtonut muotoutua, muutin suunnitelmia: esikoinen on luvannut joskus aikaa sitten jo virkata mummilleen pipon, ja ehdotinkin, että hän tekisi sen nyt joululahjaksi, niin minä neuloisin pipon kaveriksi huivin. Siis juuri tuon Bainbridge Scarfin. Tuumasta siis toimeen, esikoisen pipo on edelleen vaiheessa, mutta huivi tuli valmiiksi jo joulupäivänä. Lankoina oli kirjava ja punainen Aino, ja samat langat ovat siis aikanaan myös pipossakin.

Koska malli sitten oli niin mukava, helppo ja nopea neuloa, pistin puikoille heti toisenkin huivin, ja sekin valmistui jo tapaninpäivän aamuna. Tämä huivi puolestaan lähtee pieneksi lahjaksi Espoon suuntaan... =)

Pitihän minun apellekin neuloa kauluri, mutta joustavana ihmisenä vaihdoin kaulurisuunnitelman samaiseen huiviin, jonka huiviosa tuli valmiiksi eilen illalla, ja tänä iltana neulon siihen vielä nuo kiinnitysnyörit, ja sitten onkin joululahjat tehty!

Tuo huivimalli on oikeasti kiva ja nopea tehdä, tosin seuraavaan huiviin taidan kokeilla jotain muuta mallineuletta kuin tuota ohjeessa ollut Broken Ribiä. Jos jaksan. Ja viitsin. Itselleni haluaisin tuon huivin tehdä myös, ja olenkin jo vähän pohdiskellut, raaskisinko käyttää siihen SNY:ltäni Katjalta saamiani ihanuuslankoja...

Huomenna suuntaamme siis Keski-Suomeen mökille, ja viemme mukanamme vinon pinon paketteja anopille, apelle, miehen sedälle sekä nuoremman lankomiehen lapsille, tänä iltana on siis paketointipuuhaa tiedossa, sillä en jaksanut jo olemassaolevia lahjoja ryhtyä ennen joulua paketoimaan... Laiska mikä laiska! Lankomiehelle ja vaimolleen viemme vain kirjekuoren, joka sisältää joululahjakirjeen: ostimme sitten yhteiseksi lahjaksi vanhemmilleni, appivanhemmilleni sekä molempien meidän veljille Kirkon ulkomaanavun kautta puutasäästävän uunin(miehen valinta) ja viisi porsasta (minun valintani). Tiesin jo etukäteen, että tämä lahja "iskisi" erityisen hyvin omiin vanhempiini, ja niinpä vain sain nähdä äitini ja isäni silmänurkkien kostuvan, kun he lukivat jouluaattona lahjakirjettämme. Toivotaan, että miehenkin sukulaiset ymmärtävät tällaisen lahjan päälle.

Mutta niin, pitihän minun kertoa myös siitä, kuinka kiltti ilmeisesti olen tänä vuonna ollut, joulupukki kun toi minulle aika monta lahjaakin! Paketeista löytyi mm. Kate Jacobsin Pieni lankakauppa englanninkielisenä äänikirjana, Pirates of the Caribean osa 3 DVD:nä, Mp3-soitin yhteiseksi minulle ja aviosiipalle, pari kirjaa, Marimekon yöpaita ja unisukat, kakkuvuokapelti (saa tehtyä kuusi pientä kuivakakkua samalla kertaa!), tuplapeiton pussilakana ja tyynyliinat sähäkkää leopardikuosia (näkeeköhän niiden välissä viidakkounia?), Anne Linnonmaan mallistosta neulehousut, paljettikoristeisen (onneksi hillitysti paljettikoristeisen) pitkähihaisen tunikapuseron, kolme paria sukkia (jotka tulivat todelliseen tarpeeseen - on pitänyt ostaa uusia jo pari kuukautta...) sekä kauniin käsintehdyn enkelikynttilän. Ilmeisesti olen kuitenkin aika kiltti ollut tänä vuonna, vaikka toisin luulisi... =) Niin, ja melkein unohdin: sain jo ennen joulua lahjaksi myös koulupuvun, Kirkon ulkomaanavun kautta blogiystävältäni Maartsilta!

Joulupukkia emme tänäkään vuonna ehtineet näkemään, sillä hän oli jättänyt vain kirjeen vanhempieni postilaatikkoon ja lahjat terassille. Joulupukki oli ilmeisesti mennyt väärään osoitteeseen, siis vanhempieni edelliseen osoitteeseen, ja kaikenlaisten teknisten ongelmien vuoksi oikean osoitteen etsimiseen oli mennyt niin kauan aikaa, ettei hänellä sitten ollut mahdollisuutta odotella paikalla, että olisimme palanneet joulukirkosta... Mutta lahjat löytyivät terassilta ja joulupukki valtuutti lapset toimimaan pakettien jakelijoina, joten sitä kautta saimme ongelman ratkaistua.

Lapsilla on ollut jo muutaman vuoden ajan perinteenä tehdä jonkinlainen lyhyt joulunäytelmä, ja niin he tekivät tänäkin vuonna. Tämänvuotisen näytelmän nimi oli "Riisikriisi eli nyt otti ohraleipä tai -puuro!" Käsikirjoittajan ja tuottaja-ohjaajana toimii aina aviosiippa, minä en koskaan tiedä näytelmästä mitään etukäteen. Tänä vuonna lapsilla on ollut ennätysyleisö, sillä jouluaaton ensi-illan jälkeen he esittivät näytelmän eilen vanhempieni vieraille, ja viikonloppuna esitys lähtee maaseutukiertueelle Muurameen, jossa sitä pääsevät katsomaan ainakin mummu ja pappa, aviosiipan setä sekä nuorempi lankomies perheineen. Näytelmään sisältyy aivan loistava räppäysosuus, jonka tekstin julkaisen vielä täällä blogissani, kunhan saan käsikirjoituksen käsiini... =)

Kamerassamme odottaa pieni kuvapläjäys viimeisimmistä neuletuotoksista sekä mm. veljeni naisystävälle lahjaksi menevästä pikkulaukusta, jonka viimeistely on vieläkin vähän kesken, sillä sitä täydellistä nappia ei vieläkään ole löytynyt... täytyy tänään kotimatkalla pistäytyä paikallisessa nappikaupassa, toivottavasti sieltä löytyy apu pulmaan - tai sitten täytyy tyytyä vähemmän täydelliseen ratkaisuun!