Odottelen tässä sitä vatsatautia saapuvaksi omaankin systeemiini, mutta ilmeisesti olen ainakin toistaiseksi ollut sille liian kova luu. Tai liian Äkäinen tapaus tartutettavaksi. Aviosiippa jäi tänään kotiin, oli aika voipunut tehtyään lauantai-illasta alkaen tarkempaa tuttavuutta pesuhuoneen vessapöntön kanssa, mutta ilmeisesti on nyt kuitenkin jo toipumaan päin.

Minä tulin urheasti töihin arvailemaan, että tulenko kipeäksi vai tartutanko vain työkavereita. Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen.

Innostuin tuosta samettilankahuivistani niin, että virkkasin pikapikaa yhden uuden huivin, lankoina siinä on amerikoista tuotatettua samettilangan ja hapsulangan yhdistelmää sekä punalilaa Bostonia, yksi raita joskus Lohjan markkinoilta hankittua moninkertaista hahtuvaakin. Tuo huivimalli on todellakin kätevä erilaisten jämälankojen upottamiseen, sillä jokainen raita syntyy joko paksusta langasta tai parista ohuemmasta yhdessä. Kuva tuosta lila-sinisävyisestä huivista on kamerassa odottamassa kotiinpääsyä ja julkaisua.

Jatkoin innostuksen vallassa virkkaamistani ja kaivoin esiin vihreäsävyisiä lankoja, sillä garderoobistani oikeasti uupuu vihreään talvitakkiini sopiva kaulahuivi. Se huivi jäi kesken yöllä, kun National Treasure lopahti ihan kesken ja oli pakko ryömiä nukkumaan.

Lapsilta tuli tekstiviesti: ovat Floridassa ja lämmintä on 26 astetta. Eipä voisi vähempää kiinnostaa... *argh! kade!*