Lyhyeksi jäi lomanen, mutta haitanneeko tuo. Jälkikasvu kun äänesti meidät kotiin jo tänään, ja vaikka mökillä olosta oikeasti tykkäänkin, minä jätin veto-oikeuteni käyttämättä ja ajoin meidät suosiolla kotiin.

Mitäpä näistä päivistä oikein sanoisi? Ei ihmeitä. Ostin lankaa Tuulosesta sekä mennen että tullen. Oli hyvät varannot ihan tavallista Nallea siellä, ihan normaalihintaankin, mutta halusin värjättävää. Ostin lankaa myös Keljonkeskuksen sittarista, kun halsuin kokeilla uuttaa sinivihreää raitaseiskaveikkaa. Ja mukaan eksyi myös vähän Tennesseetä ja vissiin luksus Windiä tarjouskorista. Pistäydyin parilla kirpparilla, Jyväskylässä ja Tuulosessa, ja tuloksena rahanmenoa ja tavaraa entisten lisäksi. Esikoisen kanssa pistäydyttiin urheilukaupassa, tuloksena uusi rintapanssari ja kehvelisti rahanmenoa!

Veneiltiin lyhyesti mökkijärvellä, kun miehen piti testata työlaitteistoaan, ja minä sain (kröhöm) kunnian olla kuskina. Höh, mulla taitaa olla jotain kummallisia vauhtigeenejä, sillä hiukan alkoi mielessä kaihertaa, että olisipa kiva tuommoinen itselläkin... Silmänisku Pohdiskeltiin miehen kanssa myös mökin uudistamista (niin kuin joka kesä), käytiin anoppilassa syömässä, tavattiin lankomiehen perhettäkin ja sitä sellaista, tavallista ja rentouttavaa mökkitouhua.

Käsitöitä tein lähinnä iltaisin, kun päivän puuhat oli tehty, saunat saunottu, ruoat syöty ja tiskit tiskattu. Suuria ei siis ole syntynyt, edes sitä huiviani en saanut loppuun neulottua, kun innostuin sitä eläköityvän työkaverin läksiäislahjaa neulomaan. Siitä en vielä kerrokaan, mutta paljastan kyllä sitten, kun on valmista.

***

Tänään käytiin melkein heti saavuttua katsomassa nuorison kanssa uusin Harry Potter. Itselleni muistiin, että seuraavaa leffaa pitää käydä katsomassa isommassa teatterissa. Ilmeisesti jokaikinen paikkakunnan keskenkasvuinen (ja erityisesti henkisesti keskenkasvuinen) oli päättänyt tulla samaan näytökseen. Sitä kikatuksen ja räkätyksen määrää, karkkipaperien rapinaa ja taukoamatonta löpinää oli tällaisen keskiäkäisen vaikea kestää. Teki mieleni ihan piruuttaan laittaa kännykkä soimaan kesken kaiken. varsinkin kun rivillämme istuvat teinineidit saivat jokaisen pusuttelukohtauksen aikana vaikeita astmaattisia kohtauksia, tai ainakin siltä vaikutti, kun he yhteen ääneen vaikersivat tai kujersivat aina huulikontaktin aikana... Kieli ulkona