Huomenna on koulua, joten sitä ei lasketa työpäiväksi... Tämäkin työpäivä tulee olemaan lyhyt, sillä iltapäivällä liukenen hyvissä ajoin käymään työterveyslääkärin luona puolimetrisen muistilistan kanssa... =) Minusta on tullut huono lääkärissäkävijä, en tahdo saada aikaiseksi, vaikka pitäisi. Reseptejä pitää uusia, keskustella verenpainelääkkeen vaihtamisesta jne. tiedättehän, pikkujuttuja, niitä vain kertyy.

Eilen illalla seikkailin vähän Lohjan kaupoissa odotellessani innokkaan onkijan paluuta kerhoreissulta. Löysin kivat kengät, mutta vasen puolisko parista oli mystisesti kadonnut kenkäkaupan varastosta... uskomatonta, mutta totta. Ystävällinen myyjä soitti perään tänä aamuna ja kertoi, että Nummelan myymälässä on pari odottamassa minua sovittamaan. Täytyy käväistä tänään siellä. Kuopukselle löytyi taas vähän uusia vaatteita, kausialesta, ja pitihän ne uudet vaatteet panna päälle heti tänä aamuna. Lohjalla olisi eilen ollut uuden Prisman kanta-asiakasilta, mutta olen alkanut kammota tällaisia massatapahtumia, joten pysyin kaukana.

Kuopus oli tyytyväinen iltaansa, vaikka kalaa ei tullutkaan. Olipahan punaiset posket, ja paljon uusia juttuja taas kerrottavaksi. Kotona odottivat Siippa ja Esikoinen, ja kaikilla kamala nälkä. Onneksi mieskin osaa ottaa pakastimesta pizzaa ja lämmittää sitä... =)

Käsityöt edistyivät mukavasti sitten, kun aikana netin toimimattomuutta kiroiltuani siirryin suosiolla tv:n eteen. Neulottua tuli CSI, Jerico ja vielä Big Love, nukkumaan ryömin juuri ennen puoltayötä. Kolmas kypärämyssy on edistynyt kasvoja reunustavaan resoriin, vielä uupuu siitä muutama kerros, sitten pitää ommella silmukoiden resori kiinni ja sitten pääseekin jo poimimaan silmukoita alareunasta ja kaulusosaa neulomaan. Tuosta myssystä tulee - edelleenkin väreistä huolimatta - kyllä varmasti mukavin lastenmyssy aikoihin - Lanett on suloisen pehmeää neuloa, ja varmasti sitä myös käytössä.

Tänä aamuna olikin sitten pakkasta, auto huurussa ja pihan kukkapenkit kuin sokerikuorrutettuja. Kesärenkaat alla ajaessa sai olla hieman tavallista enemmän kieli keskellä suuta, voi olla, että tänä iltana autoon jo laitetaan nastat alle, jos Siippa jaksaa/ehtii/viitsii/saa pähkäiltyä asian loppuun asti. Siipalla on nimittäin jokseenkin puuduttava tapa pohtia ääneen, - kuten tänä aamuna - mitä tekisi. Vaihtaisiko renkaat omaan autoonsa vai minun autooni. Vai kumpaankin. Tai ei kumpaankaan. Toisaalta ja sitten taas toisaalta. Jahkausta riitti ainakin varttitunniksi, uskoakseni ainakin lähes kaikki variaatiot tuli käytyä läpi, samoin säätiedotukset seuraavan viikon ajalta. Päätöstä vain ei kuulunut. Meikäläisen karjalainen temperamentti ei oikein tahdo kestää tätä perushämäläistä jahkaamista, mutta onhan tämä avioliiton Siperia jo jotain opettanut. Tyydyin äännähtelemään sopivissa väleissä jotain moniselitteistä, että tuli selväksi, että kuulen kyllä ja osallistun keskusteluun... =) Katsotaan nyt sitten iltasella, joko on päätös syntynyt.

Itse pähkäilin eilen illalla yhdessä ja toisessakin kaupassa, että pitäisiköhän ostaa lapsille talvikengät. No, en sitten ostanut, ja tänä aamuna olikin homma tyhjentää kuistimme laatikkosohvan päällys kaikesta sen päälle kertyneestä roinasta, että pääsin kannen alle etsimään Kuopukselle viimekeväiset kengät jalkaan. Ihme kyllä, mahtuivat vielä, juuri ja juuri. Villasukkaa ei enää olisi mahtunut. Onneksi tuli ostettua turhan reilut viime kevään alennusmyynnistä, noilla pärjää kyllä nyt nämä ensimmäiset pakkaspäivät.