Huomasittekos? Pohja taas vaihtui... =) Että mä olen levoton sielu... Mutta nyt lukuisten kukkien sijasta vain yksi, liki lempikukkani gerbera. Ja oranssia sen olla pitää, oranssia ja vihreää. Olenkohan oikeasti irkku ja vain vahingossa syntynyt väärään maahan?

Mutta kerrotaan nyt välillä jotain käsityörintamaltakin. Ei mitään uutta siltä rintamalta, siis ei oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista valmista ainakaan. Eilen illalla keräilin kauheassa hässäkässä lauantain pääsiäistapahtuman arpajaispalkintoja ja muuta tykötarvetta kasaan, ja siinä tohinassa unohtui kuvata mm. se hauska pääsiäisponini, joka siis erikoisen virkkausmutaation tuloksena syntyi. Harmillista. Ja kaikkien muiden töiden kuvauksen suhteen olen suorastaan alittanut itseni, joten hävettää niitä kuvia tänne lykätä. Ihan oikeasti hävettää, vaikkei yleensä hävetä oikein mikään... Ainoa viime päivinä valmistunut juttu on kännypussukka, jota aloitin sairaalassa ja viimeistelin täällä kotona. Ihan virkaten tuon tein ja käytin kuopuksen kännypussukasta tuttua sulkemis- ja ripustustapaa.

Kaikki kanaset, pompom-huivit ja muut hässäkät siis lähtivät matkaan, toivottavasti pääsevät arvostaviin koteihin arpajaisissa. Nyt on jotenkin tyhjä olo eikä päästä tunnu löytyvän idean ideaa. Odottelen kovasti, että saisin uusia lankoja postissa - olen siis ihan Kristelin luvalla hankkinut nettikaupasta toivottavasti oikeinoikeinoikein ihanaa alpakkalankaa, käsinvärjättyä, josta tulee lahja Erittäin Tärkeälle ja Hyvälle Ystävälle - siksi en voinut tyytyä oman varaston tarpeistoon. Langoista tulee huivi, 50-vuotislahja, kunhan langat saapuvat, saan ne kerittyä ja keksin, millä mallilla huivin neulon - Fifiä siitä ei tule, kaikella kunnioituksella sitä mallia kohtaan, mutta ehkäpä jokin Viiniä ja villasukkia-blogin ohjeista olisi passeli. Tai sitten kehittelen itse. Langan väri tulee olemaan hyvin ruskainen, joten jokin lehtimallipitsineule voisi olla paikallaan. Tai sitten jokin kynttilänliekkiin viittaava. Eikös olekin hyvin mallillaan tämäkin projekti??? Kun ei ollut mallikaan selvillä, tilasin mutu-tuntumalla 250 g lankaa (metrejä niissä pitäisi olla n. 500) - siitä pitäisi kyllä ihan asiallisen kokoinen kolmiohuivi syntyä.

Paremman työn puutteessa kokosin itseni ja otin esiin jo pitkään tähän tarkoitukseen haudotut sinisävyiset samokset: aluillaan on neulepusero esikoiselle. Ohjetta ei tietenkään ole - kuvitteliko joku jotain sellaista? - kunhan nyt vähän katsoin Novitan lehdistä osviittaa silmukkamäärään ja lähdin neulomaan. Ajatuksena on tehdä peräti raglanhihainen tai sitten kaarrokepusero, ja uumoilen tulossa olevan neulematematiikkaa vähän liiankin kanssa sitten, kun pääsen siihen vaiheeseen, että pitäisi noita kavennuksia tehdä. Aion neuloa ensin vartalo-osan pyörönä kainaloihin asti, sitten neuloa hihat ja yhdistää koko roskan, ja tehdä sitten asiaankuuluvat jatkotoimenpiteet. Joten no hätä siihen asti, nyt voi vain surutta neuloa ribbiä menemään.

Melkein eilen lipsahdin ostamaan virkkauslehden, kun kaupassa  kävin. Onneksi sain hillittyä itseni viime hetkessä.  Yhtään uutta lehteä en sillä saralla tarvitse, vanhoissakin riittäisi tekemättömiä malleja ensi vuosikymmenelle saakka. Ja lankojakin riittäisi... Aloitin sairaalassa tehdä kirkkaan keltaisesta virkkauslangasta hauskanmuotoista pientä pöytäliinaa, mutta nyt sen teko on alkanut maistua puulta, ja luulenpa, että puran koko hommelin ja teen langasta toisenlaisen liinan. Jotain keltaista tekee mieli pääsiäiseksi omaankin kotiin, jospa se tuosta sitten muotoutuisi. Mutta ei missään tapauksessa ruutuvirkkausta, se ei selvästikään ole minun alaani...

Illalla on suuntana Klaukkalan jäähalli, esikoisella on siellä lätkämatsi. Minulta jäi edelliset matsit näkemättä sairaalareissun takia, joten Klaukkalaan aion itseni vääntää, vaikka mikä olisi. Elän toivossa, että siellä saa istua... =)