No, toki elämässä on muitakin, mukavampia asioita. Uudet hiukset nyt ainakin! Kyllä kyllästyttikin jo katsoa sitä haljun vaalentunutta kuontaloa, eilisen kampaajakäynnin seurauksena päävärkki sädehtii taas tutuissa tummanruskean ja punertavan kuparin sävyissä. NAM! Eilen olin myös katsomassa Esikoisen jääharjoituksia Kisakalliossa, jossa palelluin niin maan perusteellisesti katsellessani, vaikka oli pitkähihaista paitaa ja takkiakin päällä. Esikoisen porukan jälkeen jäälle luisteli rippikouluporukka - siellä on menossa jääkiekkoripari. Mitähän vielä keksitään, että nuoret saadaan riparille??? Minun nuoruudessani, kun luterilaiset kaverini lähtivät riparileireille, oli suurinpiirtein huipputyylikästä päästä Porkkalan saaristossa sijaitsevaan leirikeskukseen - ei puhettakaan ratsastus/vaellus/jääkiekko tms. ripareista... tai rippikouluista ulkomaanreissuilla...No, itse en ole käynyt edes tuota meidän ortodoksista vastinettamme eli kristinoppikoulua, sillä meillä se ei ole pakollista. Minulla oli silloin 15-kesäisenä parempaakin tekemistä... =)
Palaan vielä hetkeksi kesälomareissun tunnelmiin. Kotoa lähtiessämme asetin perheelle yhden tavoitteen - siis niinkuin omien mieltymysteni mukaan: halusin käydä Jämsässä huopatossutehtaalla eli Lahtisen huopatehtaalla. Tampereen reissun yhteydessähän se olisi sujunut mitä mainioimmin, mutta jäi tarkka sijainti tsekkaamatta, joten tehtaanmyymälässä käynti jäi sitten kotimatkalle. Olen jo muutaman vuoden ajan aina Lohjan Menneen ajan markkinoilla kaihoten katsellut sellaisia nilkkakorkuisia huopikkaita, aj nyt päätin investoida niihin, viimeinkin!
Ilmoitin perheelle, että minä voisin vallan hyvin käydä yksinkin tehtaanmyymälän katsomassa, mutta yllättäen koko porukka tunki mukaani. Ja arvaahan sen, miten siinä sitten käy:
Meidän perheessä eivät sitten varpaat ensi talvena palele! Nuo taaimmaiset vaaleanharmaat ovat aviosiipan tossut, oikealla edessä olevat puolestaan minun. Punaiset tossukat ovat Kuopuksen ja mustat, ihan oikeat kunnon huopikkaat Esikoisen, joka minun suureksi yllätyksekseni halusi itselleen sellaiset. Hinta oli tehtaanmyymälästä huolimatta varsin suolainen, joten ultimaatumini oli selkeä: huopikkaita olisi syytä myös käyttää, tai muuten... No, Kuopus tulee onneksi perässä, joten ehkä nuo huopikkaat saavat kulua edes kaksissa jaloissa. Näiden lisäksi tuli ostettua jotain ihan pientä, avaimenperää ja pohjallista, sen sellaista, ja pankkikortti vingahti aika kuuluvasti... =( Vielä jäi omaa takaraivoa kutittelemaan kuitenkin hinku sellaisten lyhytvartisempien huopikkaiden perään - katsotaan, josko vaikka netin kautta sellaiset innostuisi ostamaan...sitten joskus talvella - tai jos pyytäisi vaikka Joulupukilta!
Käsityöt ovat olleet vähän tauolla laukkujen tyhjentämisen, pyykinpesun, kampaajalla juoksentelun yms. lomassa, mutta tänään kaivelin taas varastojani ja ryhdyin virkkaamaan vessapaperitelinettä pesuhuoneen wc:hen. Tällä kertaa ihan vaivauduin mittaamaan vessapaperirullan ympärysmitankin...
Käsityöinnostusta herättelin eilen varovasti käymällä vähän lankaostoksilla paikallisessa automarketissa, eli novitan lankoja sieltä kannoin kotiin. Samos-varastoani täydentelin vaaleansinisillä ja herneenvihreillä kerillä, ja wool-varastokin sai täydennystä farkkusinisistä, punaisista ja vanhan roosan värisistä keristä. Olen jo aimmien reissuilla ostellut tuota tennesseetä, ja melkein kaikkia tämän sesongin värejä on jo kertynyt laatikkoon kerän. kahden tai peräti kolmen verran. Vanhat varastot kun olen ammentanut jo aika tyhjiin, alkaa olla enää hyvin pieniä jämälankanöttösiä laatikossa. Oikeastaan tekisi mieli päästä käymään novitan tehtaanmyymälässä, mutta ehkä sitten joskus sopivan tilaisuuden tarjoutuessa - ihan asiasta tehden en sinne viitsi lähteä.
Tuota Regian silkkisukkalankaa en ole vielä tosissani edes etsinyt, ehkä nyt olisi hyvä hetki käväistä parissa nettilankakaupassa katselemassa... aviosiippa suori juuri matkoihinsa, lähti Lohjalle katsomaan Kari Peitsamoa 80-luvulta peräisin oleva keikkapaita päällään *liikkistä!*
Kommentit