Tänään on paiskottu töitä hartiavoimin, ja ihan kohta alkaa tuntua siltä, että pitää loppuillaksi viheltää peli poikki,, muuten loppuu voimat. Heräsin onneton vasta kymmenen jälkeen, sen verran on ollut väsyttävä viikko. En kyllä olisi halunnut herätä, unessani perheeni oli juuri voittanut lotossa kolme miljoonaa euroa ja rapiat päälle... =) Hah, tosi harvoin näen tuollaisia toiveunia!

Heti herättyäni - mikä siis tapahtui noin tuntia sängystä nousemisen jälkeen - piti ryhtyä laittamaan esikoisen huonetta uuteen uskoon. Aviosiippa oli heti aamusta luikahtanut naapuriin verstaalle muokkaamaan pöytää parempaan kokoon, kaappi tuli kannettua sisään jo eilen ja tänään ryhdyin täyttämään sitä esikoisen vaatteilla. Pian tuli aviosiippakin naapurin kanssa pöytää laittamaan, ja viimein saimme myös esikoisen oman tietokoneen pöydälle - vähänks nuori mies on pollee!

Loppupäivä onkin sitten kulunut siivotessa, siivotessa ja edelleen siivotessa. Mies lähti juuri viemään yhden lastin jätepaperia laatikolle ja minulla on lettutaikina turpoamassa. Sen kun paistan ja heitän sakille naamariin, niin sitten aion lysähtää loppuillaksi sohvalle, Vilman lohikäärmehuivi on nimittäin vaiheessa, ja aion saada sen valmiiksi tänään! Lisäksi pitäisi ommella täytetyyny äidin lahjaan, päällinen kävi eilen illalla koneessa ja on aikans nätti, vaikka itse sanonkin! Sekin pitää vielä viimeistellä... ja jossain vaiheessa pitäisi kai ottaa miehen kanssa paketointitalkoot...

Isän kaulurikin on vielä päättelemättä ja pingottamatta, joten loppuilta kulukoon käsitöiden parissa. Huomenna olisi tarkoitus saada siistiminen valmiiksi ehkä alkuiltapäivään mennessä, sitten se varsinainen puhdistus on vuorossa eli tavallista perusteellisempi viikkosiivous. Ja sitten kannetaan kuusi sisään, koristellaan se ja sitten taitaakin jo olla joulu... =)

Mutta nyt lähden lettuja paistamaan - varsinaista joulunodotusruokaa tuokin, mutta kuopus niitä toivoi, ja täytyyhän toiveet joskus täyttää, eikös niin? ;-)