Kuopuksella oli uskonnonläksynä opetella ulkoa Isä meidän -rukous, ja tuo otsikon lause totta vieköön kävi muutaman kerran mielessä, kun eilissäpäivänä kävin ensimmäisen kerran Oulunkylän uudessa Lankamaailma Nordiassa. Voisikohan lankakauppaan muuttaa asumaan???

Paikalla oli myös neuletapaaminen, jonne jäin joksikin aikaa istumaan ja neulomaan sillä aikaa, kun siippa ja esikoinen kävivät Tammistossa etsimässä pojalle uutta mailaa. Siellä oli vissiin aika monta blogituttuakin, mutta lähinnä jutustelin Marsun ja siinä lähellä istuvien kanssa. Ja ostin lankaa. Ja voi herranen aika, enemmänkin olisin voinut ostaa, vaikka kuinka paljon!!!

Mitähän sitä tulikaan ostettua? Lähinnä pussilankaa, eli tarjouspusseja. Lisäksi yhtä huikeaa lankaa yhteen hys-hys-juttuun, jota ei ihan vielä voi paljastaa. Ja viisi lyhyttä, kirkkaansinistä kaulaliinaa, joista tulee pienillä tuunauksilla fanikaulaliinoja lätkä-äideille... Nauru

Suosittelen paikkaa varauksetta, mutta pieni varoituksen sana kuitenkin: paikka voi aiheuttaa hillitsemätöntä langanostohimoa enkä kehota ketään vierailemaan siellä ainakaan lankahamsterikaudella. Epäilen pahasti, että minulla ei enää ole asiaa muualle lankakauppaan. Paitsi ehkä johonkin nettikauppoihin... Silmänisku

***

Se lätkämatsi, jonka vuoksi siellä päin maailmaa oltiin, olikin sitten ihan painajaista. Maalivahti oli tullut puolikuntoisena pelaamaan, ja päästi neljässä minuutissa kahdeksan maalia. Esikoinen pelasi puolustajana, kun pari vakiopakkia oli poissa, ja oli aivan hukassa hommansa kanssa. Onneksi pojat sentään sen verran ryhdistäytyivät, ettei peliä lopetettu kesken ja saivat he pari maaliakin aikaiseksi, mutta lopputulos oli aika masentava: 13-2.  Uusia pipotilauksia tuli pari, joten pääasioita riittää.

***

Ja niistä puheen ollen: se edellisessä postauksessa alkutekijöissään ollut fanipipo meni sitten neuletapaamisessa valmistuttuaan heti eteenpäin, edes kuvaa en siitä vielä saanut. Katsotaan, josko torstaina olisi pipo hallilla matsissa, ehkä saan ottaa siitä siellä kuvan. Lankanahan oli Mamboa, ja loppukerien perusteella pipo painoi 96 g.

Toinenkin pipo valmistui sitten lauantai-iltana samalla vauhdilla: tämä piponen menee vaihteeksi yhden pelaajan pikkusiskolle, joka halusi tällaisen ilveilijä-mallisen, erivärisillä tupsuilla.

Keltainen lanka on kaksinkertaista Maijaa, sininen sitä samaa Katian merinoa kuin aiemminkin. Tupsujen teossa kokeilin jenkeistä hankkimaani tupsuntekolaitetta, ja hyvinhän tuo toimii, kun antaa sille mahdollisuuden... Lankaa meni tupsuineen kaikkineen 58 g, puikkoina 4 mm ja silmukoita oli resorissa 80.  Toivottavasti tämä on passeli noin 10-vuotiaalle neidille.

***

Tuleva viikko tulee olemaan aikans repaleinen: huomisen olen töissä, tiistaina Lastenklinikalla kuopuksen kanssa verikokeissa ja hänen keskiviikkoisen käsileikkauksensa esivalmisteluissa, keskiviikon, torstain ja perjantain olen kurssilla. Oikeastaan ihan mukavaa päästä välillä katselemaan Helsingin keskustaakin - ehkä olisi aikaa ja mahdollisuus käydä moikkaamassa jotain kaveriakin.