Käsityöt ovat olleet pari päivää ihan lamassa, kun ei iltaisin kerkeä mitään tekemään. Paitsi että siippa eilen irvaili, että "laita nyt blogiin kuva siitä mainoksesta, jonka käsin ompelit Esikoisen pelipaitaan..." Ensi selitti pojalle, että äiti neuloo sun puseroon sen mainoksen, jolloin tyynesti otin sohvan rahilta addin pyöröpuikot, heitin ne miehelle ja sanoin, että herra on hyvä ja neuloo vaan itse, siinä on puikot... Siis ihan kaikessa rakkaudessa kuitenkin... ;-) Kyllä virkkaustakin ehdoteltiin jossain välissä, mutta koukkua en ehtinyt mennä hakemaan, kun olivat ihan poikkeuksellisesti jossain muualla kuin sohvan rahilla (joka siis on meidän sohvapöytämme, toim. huom.).

Mutta siis, ommeltu on, käsin, yksi kappale mainosta Esikoisen pelipaitaan. Innokkaasti eilen illalla selailin kaikenlaisia lehdyköitä ja kansioitani,  pitäisi nimittäin saada aikaiseksi neuloa itselle pienehkö kolmiohuivi farkunsinisestä Regia Silkistä, josta aiemmin oli tekeillä virkattu huivi, ja jonka UFO-hävityksen huumassa purin pois. En ymmärrä mikä vaivaa, mutta mieluista huivimallia EI löytynyt. Täytynee tänään surffailla netissä, josko jokin malli iskisi sopivasti tähän "markkinarakoon".

Mutta niihin uusiin harrastuksiin. Kuopus kävi viime viikolla mamman kanssa kokeilemassa lohjalaisessa tanssikoulussa rumbitaa, ja eilen oli minun vuoroni mennä mukaan. Kovasti lapselta olin tentannut, että ihanko oikeasti tykkäät siitä ja haluat jatkaa, ja Kuopus oli harvinaisen voimakkaasti ilmaissut tahtonsa jatkamiseen, joten tanssimaan mentiin, ja nyt on äitikin ihan innoissaan... Kyllä oli hauskaa! Kyseessä on äiti + tytär -ryhmä, eli yhdessä lapsen kanssa tanssitaan, ja onneksi emme olleet ihan ainoat, joilla tuntui olevan kaksi vasenta jalkaa ja kättä. Hiki tuli ja nauratti, joten kyllä tästä jatketaan! Hyvä, että maltan odottaa ensi viikkoa... =) Maksoin heti kotiin tultua Kuopuksen kausimaksun ja itselleni ostin jo paikan päällä kymmenen kerran sarjakortin. Olé!

Nyt täytyy sitten vähän treenata myös ompelutaitoja: rumbitaan tarvitaan lyhyt hamonen trikoiden päälle vedettäväksi, ja olisihan se kiva, kun olisi meillä Kuopuksen kanssa samanlaiset - eikös vaan? Kangasvarastossani kun on noin 20 vuotta käyttöä odotellut palanen punaista joustosamettiakin, niin enää tarvitaan ompelukone, aikaa ja jonkinlaiset kaavat...