Eilen illalla innostuin sittenkin vielä päättelemään pyöriöösipeitosta langanpäät, huuhtelin ja laitoin pingottumaan parisänkyymme. Muistinpa jopa mitata peiton ennen kastelua, läpimitta oli noin 125 cm pahemmin venyttelemättä, ja parisängylle pingotettuna se yltää laidasta laitaan, eli ainakin 25 cm tuli pingotuksella lisämittaa. Ja voi että siitä tulee ihana... =) Tämä peitto jää kyllä kotiin, sittenkin, liian isohan tuo olisi vauvanpeitoksi... *hih* Tämä on minunminunminun, ihan ikiomani...

Tänään painelen kiireesti kotiin töistä ja vapautan peiton nuppineuloista, ja sitten kuvaamaan! Peitosta sain taas uusia idiksiä, ehkä tuolla tapaa voisi tehdä vähän toisenlaisen neulejakun, hmmmm....

Kastelin ja pingotin tänä aamuna myös muuten paitsi päättelyjä vaille valmistuneen liilan pikkuliinankin. Siitäkin näyttäisi tulevan ihan jees liina, väri vain ei tosiaankaan ole lemppareitani, joten liina päätynee aikanaan jonkun muun huusholliin, lahjana tai arpajaisvoittona. Lankaa jäi varsin vaatimaton nöttönen, ja sillekin on jo valmis suunnitelma, mutta eipä siitä sitten sen enempää!

Tänä iltana ehkä voisin innostua ja ryhtyä ompelemaan värikynäpeittoa kasaan. Saisinpa sitten sekin pois omatunnoltani.

Tänään on vanhempieni hääpäivä. He ovat olleet naimisissa 47 vuotta. Aika epeleitä...;-) Täytyykin soittaa ja onnitella, he ovat matkalla jossain päin Suomea uudella matkailuautollaan, kyydissä myös lapsenlapset eli minun vallattomat vekarani.