torstai, 10. heinäkuu 2008
Kotona taas
Mutta matkailun ihmeisiin. Koska tässä blogissa niin harvoin esitellään matkakuvia, ajattelin kerrankin niitä lykätä tänne. Olen näköjään todella huono kaivamaan kameraani esiin missään tilanteessa, joten esim. kuvia Kouvolan karaokemaailmanennätyksen seuraamisesta ei ole eikä kuvia Tykkimäeltä. Mutta Maretariumista sentään on pari kuvaa, samoin kuin Sapokanlahdelta, joten olkaapa hyvät:
Tässä on erilaisia särkikaloja, nimiä en tietenkään muista...
Ja tässä Itämeri-altaan komistuksia, valtamerilohia, suutareita yms.
Sapokanpuiston komea vesiputous, johon vesi pumpataan kauempaa mereltä, ja se myös ilmastaa lahden vedet. Esikoinen pääsi kuvaan, sillä hänen piti toki mennä aivan putouksen viereen istuskelemaan.
Ja tässä komeaa kuvaa vesiputouksen yläpuolelta Kotkan kaupunkiin päin otettuna. Upeat kukkaistutukset reunustavat lahtea kauttaaltaan, ja näkymät ovat niin upeita, ettei niitä voi kameralla kunnolla vangita.
Tämä kuva on otettu myös vesiputouksen yläpuolelta. Alhaalla näkyy yksi upeista kaarisilloista, joita alueella on useampia.
Norppahan se sieltä vedestä pilkistää, tosin vain patsaana. Erilaisia eläinpatsaita oli ympäri lahtea, mutta tämä norppa oli minusta monella tapaa aidoin.
****
Ja sitten käsitöihin, jotka olivat yhtä lailla osa lomamatkaani: tämän simpukkalierihatun aloitin jo sunnuntai-iltana kotona, ja viimeistelin lankojen päättelyn osalta vasta tänään, kaikki päättelyneulat kun jäivät matkasta. Lanka on pussilankana ostettua Tennesseetä, jota meni hilkun verran yli yksi kerä, mutta vaaka väitti silti painoksi tasan 100 g. Se ensimmäinen kerä taisi siis olla hieman vajaa, mutta mitäpä siitä, kun lankaa kuitenkin on riittävästi.
Tämän hatun saaja on aviomieheni nuoremman veljen esikoinen, kohta 3-vuotias nuori neiti. Toivottavasti hän pitää uudesta hatustaan...
Ja pitihän toki pikkuveljellekin sitten tehdä oma hattu, varsinkin kun kyseessä on minun ja mieheni kummipoika. Nuori mies on tällä hetkellä vielä alle vuoden vanha, joten hattukaan ei ole suuren suuri - onneksi kuopuksen lempinukke Anni saattoi toimia hatun esittelijänä:
Lankana Korialta maanantaina ostettu kirkkaansininen Tennessee, ja tähän hattuun kului sitä 52 g. Mallin aloitin simpukkalierihatun spekseillä, mutta kun tästä piti tulla pienempi, niin aika pian oli turvauduttava omaan mielikuvitukseen. Ja tokihan pojan hatun on oltava edes hivenen miehekkäämpi kuin nuorilla neideillä, joten unohdetaan simpukkalierit kokonaan...
Muuten olenkin sitten neulonut kuopuksen torkkupeiton viimeistä värikynää, joka sekin alkaa olla loppusuoralla. Tänään, kotimatkan aikana, lisää kynänvartta tuli ainakin 40 cm, joten ensi viikolla ehkä jo pääsen peittoa kokoamaan.
****
Kotona oli odottamassa vino pino postia, joiden joukossa myös blogiarvonnan palkinto Muori Menninkäiseltä. Siihen palaan huomenna, jos mattopyykkäykseltä ehdin... =) Hyvää yötä!
Kommentit