On tämä outoa tämä meikäläisen käsityöhässäköinti. Eilen aamulla siis aloitin lääkärikeskuksen käytävällä neuloa Kuopukselle uutta pipoa uuden talvitakin kaveriksi. Olin aamulla kiireessä katsovinani, että tuo punainen Aino olisi just sopivan väristä, mutta illalla, kun katsoin uudestaan, niin ihan eri punaistahan ne olivat. Onneksi en ollut ehtinyt pipoa kovin pitkälle neuloa, ettei alkanut kovin pahasti hatuttaa... *hehheh*

Vaivasin sitten siinä päätäni, että kyllä nyt on pipo tytölle saatava ja värin PITÄÄ olla oikea, mitenkäs muuten... Kunnes yhtäkkiä välähti! Kaivelin hetken lankahuoneessa ja kerä kädessä kiiruhdin mallaamaan väriä... juuri oikea punainen! Minulla on ollut jo aika pitkään neljä kerää Loftia, jotka olen ostanut puoleen hintaan joskus Neuletikissä piipahtaessani, ja olen koko syksyn aina silloin tällöin mietiskellyt, että mitä ihmettä niistä tekisi, kun värit muuten ovat ihan omiani, mutta kun siinä on tuota punaista...

No, nyt löytyi käyttö! Lanka piti heti saada puikoille ja puoliltaöin neuloin viimeiset silmukat ja päättelin langanpäät, ja niin oli tytöllä uusi pipo tänä aamuna kouluun lähtiessä...

1063760.jpg

1063758.jpg

Malliltaan pipo on siis pannulappu... =) Loin 60 silmukkaa 7 mm:n addi-pyöröille, ja aloitin välittömästi neuloa tuota pesukintaan mallineuletta pyörönä, se on ihan uskomattoman mukava ribbi pipossa. Värit vaihtuivat mukavasti ja pehmoinen merinolanka soljui sujuvasti sormien välistä, ja vaikka puuhasinkin välillä jotain muuta, niin pipo valmistui kuin valmistuikin saman illan kuluessa. Kun pipo-osa oli riittävän pitkä, siirsin kummastakin reunasta 4 silmukkaa isoille hakaneuloille, päättelin muut silmukat neulomalla ja sitten vain neuloin kumpaankin kulmaan pätkän I-cordia neljällä silmukalla. Neiti voi nyt valintansa mukaan pitää sitten nuo nyörit joko solmulla tai vapaina. Ja värihän on just eikä melkein sopiva tuohon takkiin, vai mitä sanotte??? Piposta tuli juuri sopivan kokoinen, ei yhtään liian iso eikä liian pieni (kerrankin!), ribbi on napakkaa ja pipo tuntui käsissä ihanan kevyeltä, pehmeältä ja lämpöiseltä.

Lankaa tuohon pipoon kului huikeat 38 g, eli yhdestä kerästä jäi vielä nyssykkä tähteeksi. Olen aivan ihastunut tuohon lankaan, se pääsee nyt kyllä suosikkilankojeni kärkipäähän! Samasta langastahan virkkasin äidilleni aiemmin syksyllä ison kolmiohuivin... Tuon pikku nyssykän taidan käyttää siihen, että kokeilen, kuinka Loft huopuu vai huopuuko se ollenkaan, sillä mielessä vilkkuu nyt vähän ajatus neuloa tytölle kintaatkin tuon pipon kaveriksi, ja ne olisi kiva vaikka vähän huovuttaakin. Mutta ensin koetilkku... ;-)