Aiheeseen sopivasti mukaellaan nyt otsikossa vanhaa sanontaa... eilen piti olla blogiarvonta, mutta olikin ylityöt ja siihen se jäi. Mutta runsasta sanontavarastoa lainatakseni, toki "parempi myöhään kuin ei silloinkaan." Tässä vaiheessa on myös todettava, että "aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta" kuten myös, että "tasan ei käy nallekarkit", sillä valitettavasti voittajia voi olla vain nuo kaksi. Ja voi minua onnetonta, minkä valinnan eteen jouduinkaan... Toinen toistaan ihanampia, hauskempia, sattuvampia, osuvampia, herkkiä ja liikuttaviakin sanontoja tupsahteli kommenttilaatikoihin... olen täällä muutamat päivät naurahdellut, tirskunut, liikuttunut ja kyyneliäkin vähän tirautellut, kun olen sanontojanne lukenut. Ja nyt pitäisi siis voittaja julistaa - ah ja voi!

Mutta ei auta itku markkinoilla (usein viljelemäni sanonta), työhön ja toimeen: satunnaisgeneraattori valitsi lahjomattomalla lappuarvonnalla (koska "vanha konsti on parempi kuin pussillinen muusia") lankapalkinnon voittajaksi... tadaa... TUIn! Tui ilahdutti meitä sanonnallaan "tekevälle sattuu", itse asiassa myös yksi lempisanonnoistani. Tuille lähtee siis jossakin vaiheessa lankaa, lankaa... =)

Sattuvimman sanonnan valinnassa minulla meni kyllä sormi suuhun... niin monta hyvää ja nasevaa lausahdusta, mutta on sanottava, että luotin ensivaikutelmaan, ja kaikkein eniten minua hykerrytti - syystä tai toisesta - HANNAn lausahdus: "voi elämän karvainen käsivarsi". Joten Hannalle oman valinnan mukaan joko lankaa, kirja tai lehti - olemme yhteyksissä!

Ja koska olen niin tavattoman höveli ihminen, niin päätin sitten kuitenkin, että onhan voittajalla oltava ensimmäinen ja toinen perintörinsessa... joten kaksi muutakin lausahtajaa palkitaan pienellä kool-aid- satsilla, ja nämä kaksi onnekasta ovat: LANKAKOMERO, jonka mummon lausahdus "mitä huono huokaat, turva on kelkassas" sai minut kertakaikkiaan hyvälle tuulelle, sekä SIPI, joka ilahdutti minua läjällä onnistuneita sanontoja, joista suosikkini oli kuitenkin tuo "ennemmin saa veeärrältäkin veturin lainaksi".

Näin on siis voittajat julistettu, palkinnot seuraavat perässä. Kiitos teille kaikille, teitte päivistäni taas kerran valoisampia, ja naistenpäivän jälkimainingeissa on vielä lohkaistava tähän, että me olemme kuitenkin kaikki voittajia, sillä elämän arpajaisissa meidän osaksemme osui olla naisia... =)

Ja sitten vielä yksi asia: jos teille kaikille se sopii, teen näistä herkullisista verbaalivirtuositeetin ilmauksista koosteen ja laitan sen omaksi sivukseen. Sopiihan se?

No niin, Edit-täti sitten tuli käymään kylässä: pitihän minun nyt muutakin kertoa kuin vain voittajista... eilen illalla tapasin nettineulontatuttuni Maartsin. Treffasimme lankakaupassa - jossa selviydyin voittajana kiusauksesta ostaa lankaa ja ostin ainoastaan 6 paria puikkoja... Addi-varastoni sai kerralla kunnolla täydennystä, sillä hankin käyttöön 3,5mm, 4,5mm, 5,5mm, 6mm ja 7mm:n pyöröt 80 cm pitkinä. Entuudestaan käytössä oli jo 3mm, 4mm ja 5mm puikot, joten nyt minulla on varsin kattava kokoelma noita pyöröjä, kun on (melkein) kaikki välikootkin olemassa. Lisäksi ostin vielä ns. lasten suorat puikot kokoa 6mm, sillä tykkään tuollaisilla neuloa noita huiveja - eivät niin pahasti rassaa harteita.

Maartsin kanssa siirryimme lankakaupasta vanhan kunnon Cafe Succesin suojiin höpöttelemään, ja aika kului rattoisasti lattea hörppien ja megalomaanisen suurta korvapuustia tuhoten. Nuorempana tuli usein käytyä tuolla Succesissa korvapuusteja mässyttämässä, mutta nyt en ole siellä vuosiin käynyt, kun Vihdistä on hiukan pitkä matka kahville sinne... Tutkiskelimme puhumisen ja herkuttelun välissä neulekirjoja ja uusinta IK:ta, Maartsilla oli mukanaan tuo jo blogissakin esitelty Kombu-huivi (joka siis minunkin on nyt ihan pakko tehdä...) sekä minulle ihania pikku tuomisia, joista ei nyt tässä kerrota sen tarkemmin. Tästä mukavasta tapaamisesta minä palasin takaisin töihin tekemään noita jo mainittuja ylitöitä, joten ei siitä sen enempää.

Kotiin päästyäni sinnittelin vielä sen verran, että sain neulottua loppuun taas kerran yhden pompom-huivin, tällä kertaa itse koolatusta langasta tehdyn. En muistanut sitä edes punnita, huivi jäi sohvalle myttyyn, kun raahauduin nukkumaan, ja nyt aamulla käytin sen huuhteluainevedessä ja pingotin silityslaudalle (loistava apuväline!) kuivumaan. Katsotaan painoa sitten iltasella. En nyt edes muista, mutta en tainnut mainita, että toinenkin pompom-huivi jo tuossa valmistui, siinä oli lankana kirkkaanpunainen nalle sekä vanhan On-line-sukkalangan jämä, sellaista "lapinväristä" tavaraa, joka oli oikeaa osoitetta odottanut KAUAN. Nyt on siis valmiina arpajaispalkinnoiksi jo kolme pompom-huivia, mutta päätin tehdä välillä jotain vähän muuta, sillä jäi eilen harmittamaan pahasti, kun en ollut ehtinyt Maartsille tehdä pientä naistenpäivälahjaa... Joten tänään aivoille ja käsille välillä vähän toisenlaista jumppaa... Mutta viikonloppuna varmaankin jatkuu huivien ja kanasten teko, toivottavasti saan myös viimeinkin aikaiseksi viimeistellä kanasia, ottaa kuvia ja julkaista niitä tännekin...