Pari postausta aiemmin tuossa itsekseni ihmettelin tätä langan lisääntymistä, vaikka kuinka hiki hatussa yritän parhaani mukaan lankaa kuluttaa. Tänä aamuna ajattelin vilkaista, kuinka paljon olen puolen vuoden aikana onnistunut tekemällä lankaa kuluttamaan, ja järkytyin itsekin: 14 476 g oman kirjanpitoni mukaan mennyt valmiisiin töihin. Siis liki 14 ja puoli kiloa lankaa. Missä se oikein näkyy????

Lisäksi olen kirppiksellä myynyt pois lankaa reilut neljä kiloa, ja antanut lasteni varamammalle ainakin puoli kiloa erilaisia lankoja sukka- ja lapasneulontaan. Siis rehellisesti sanottuna, melkein 20 kiloa lankaa on tavalla tai toisella jo tähän mennessä poistunut lankahuoneestani. Onnistun siis kaikesta päätellen ostamaan lankaa samalla tahdilla tai jopa nopeammin, kuin mitä sitä onnistun kuluttamaan. Tosin en ole lankavarastoani aikoihin inventoinut, mutta silmämääräisesti katsottuna sitä ei katoa mitään minnekään, päinvastoin. Joudun ostamaan jatkuvasti lisää laatikoita langan säilytykseen.

Eihän tämä nyt enää käy, ei lainkaan! Täytyy ottaa heinäkuun projektiksi käydä lankavarasto läpi ankaralla kädellä, ja poistaa sieltä kaikki ne langat, jotka eivät enää minulle juttele. Sama pitäisi tehdä myös käsityökirjoja sisältävälle kirjahyllylle - siellä on useita kirjoja, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ehkäpä jollakulla muulla olisi niille käyttöä?

Olen huomannut itsessäni perin ikävän piirteen, joka korostui erityisesti eilen illalla. Koko päivän töissä mielessäni pyöri yksi ompeluidea, ja ajattelin kokeilla sitä kotiin päästyäni. Istahdin sitten jossain välissä tutkimaan kangaslaatikoitani (niitäkin on kaksi isoa laatikkoa), ja löysinkin monia ideaani sopivia kankaita... Murtta mitä teinkään? Otinko esiin saksia, ryhdyinkö ompelemaan? EN. Istuin siinä ja ihastelin kankaitani, ja joka kerta kun ajattelin ryhtyä leikkaamaan kangasta ja ojensin kättäni kohti saksia, jokin ääni sisälläni huusi: "Tuo on ihan liian kaunista kangasta siihen kokeiluun tuhlattavaksi! Ajattelepas, mitä muuta siitä voisit tehdä!" Että näin. Minusta on siis tullut myös kangasKlonkku, joka istuu kangaskasan päällä sähisten vihaisesti jokaiselle liian lähelle tulevalle, silittelee kankaitaan ihaillen ja omistavasti ja mutisee: "It's mine! Mineminemine! My precioussssss...."

Onko minunlaisilleni mitään apua saatavissa? Onko tukiryhmiä, vertaistukea, auttavaa puhelinta?? Koska tämä vain pahenee... Luen muiden ihmisten blogeja ja näen siellä kauniita kankaita ja mietin, mistä niitä saisi ostaa. En edes mieti, mitä niistä kankaista voisi tehdä, haluaisin vain omistaa ne... *apua!*

****

Asiasta kolmanteen. Monessa blogissa on kerrottu, kuinka blogaaja on otettu SNY08-ryhmään mukaan, ideat sinkoilevat ja kuumeisesti kirjataan lahjatuumia erilaisiin muistikirjoihin. Tunnustan, myös minä olen mukana. Mutta yhtään ideaa en ole vielä kirjannut minkäänlaiseen muistilistaan tai kansioon tai vihkoon. Mutta ihan vähän vain olen miettinyt, mitä kivaa sitä voisi netistä löytyä...

****

Ja sitten vielä neljänteen asiaan. Isoveljeni on siis Suomessa käymässä tälläkin hetkellä. Suojatakseni hänen arvokkainta omaisuuttaan Suomen kesän paahtavalta auringolta (HAH!) virkkasin kaikessa hiljaisuudessa pääkappaleen, jota EI ole vielä kuvattu EIKÄ annettu uudelle omistajalle, joka tietämäni mukaan on tällä hetkellä matkailemassa jossain päin Suomea. Ja koska Keskiäkäinen on tasapuolisuuden perikuva ja peruspilari, piti ryhtyä virkkaamaan myös hänen paremmalle puoliskolleen päänuppia suojaavaa kappaletta, joka valmistunee ehkä tänään. Kuvaan pipat sitten yhdessä, tai mieluummin vielä tulevien omistajiensa toimiessa mannekiineina - en vain tiedä, onnistuuko moinen. No, hätätilassa lainaan lapsosteni kaaleja kuvauksia varten - pitäähän heidänkin jotain ruokansa eteen tehdä!

****

Viikonlopun säätiedot ovat virittäneet perheessämme keskustelun mökille matkaamisen mielekkyydestä ja siitä, kannattaako ajaa 275 km suuntaansa istumaan sateessa 25 neliön tilassa, jossa ei ole pesukonetta, tiskikonetta eikä vesivessaa, kun ilman liikahtamista käytössä on 125 neliötä, jossa on kaikki edellä mainitut mukavuudet, vesivessa jopa kahteen kertaan, ja lisäksi trampoliini, viihde-elektroniikkaa, lankahuone ja mukavat vuoteet? Kannattaneeko mainita, että yleinen mielipide on taipumassa siihen suuntaan, että ilmastonmuutoskin kannattaa huomioida ja säästää polttoainetta?