Jämälankojen tuhoamiskuukausi on viimeisessä päivässään, ja minun saldoni jäi himpun alle 1 300 g. Not bad. Toukokuu on kuitenkin ollut aika kiireinen kuukausi noin muussa elämässä. Tässä viimeiset tuotokset:

Pikkuliina tai kenties kassinkoriste, en vielä tiedä. Keskellä oleva ananaskuvio on MyPicotin sivuilta löytynyt (tosin yksinkertaistin sitä, inhoaninhoaninhoan noiden 'picot'ien virkkaamista (mitähän ne ovatkaan suomeksi, en muista...)) ja jatkon kehittelin omasta päästäni (ketjusilmukkakaaria - perin vaativaa!). Halusin käyttää kaiken langan loppuun ja viimeisen kerroksen jälkeen lankaa oli metrin verran, ja sen heitin jo roskiin. Tämä on jotain vanhaa, merseroimatonta Kotiväkeä tai vastaavaa, Novitan tuotetta kuitenkin, ja suurin osa kerästä meni siihen uusimpaan verkkokassiini, ja tämä jämä jäi vielä kiusaamaan. 16 g painaa tuo liinanen.

Mikrokuitumoppini irrotettava pesinosa alkaa vanhuuttaan lahota (ei siis todellakaan ole kovassa käytössa kulunut...), ja ajattelin meikäläisen tiskirättikokemuksella, että ehkä tuollaisen pesimenkin voisi itse tehdä. Tuumailin, että puuvillasekoite lienee paras valinta materiaaliksi, kun sitä Jiveä en nyt tällaisen vuoksi mene kovalla rahalla ostamaan. Siispä Samoksen jämät käyttöön. Tuo alempi pesin oli jo kokeilukäytössä, ja siinä tosiaankin on aivan autenttista likaa, jee! En malttanut odotella näiden pääsemistä pesukoneeseen ennen kuvaamista (vähänkös olen kärsimätön). Testailin samalla paria Barbara Walkerin neulemallia - näissä on noita neulomatta nostettuja silmukoita vähän siellä sun täällä. Yhteensä näihin kului 65 g lankaa, ja kuten kuvasta näkyy, kolme kerän jämät. Vihreä kerä oli vähän isompi jämä.

Olohuoneen ikkunaan minun on pitänyt (kuinka tuttu lause tuo onkaan!) jo aikapäiviä sitten virkata jonkinlainen kappa. Laatikossa on lojunut terrakotanväristä Kotiväkeä vajaa kerä, ja nyt sitten projekti iski: löysin sopivan virkkausmallin ja eikun toimeen! Viimeisenä mahdollisena päivänä sitten tuo pikkukappa valmistui. Ajatuksenani oli ensin virkata kaikki lanka tähän, mutta kun sopiva pituus tuli täyteen ja lankaa edelleen on 34 g, päätin sitten jättä sen nöttöskerän odottamaan, josko sitä vielä johonkin tarvittaisiin. Vaikkapa verhojen pitimiksi tms. Tällä virkkuulla on pituutta reilut kaksi metriä ja painoa 126 g. Virkkausmalli on periaatteessa pyyheliinapitsi, mutta näin hieman paksummalla langalla virkattuna siitä tulee sopivasti n. 15 cm korkea koriste ikkunan yläosaan.

***

Seuraava tempaus onkin sitten KYH eli kesäyön hullutus. Tarkoitus on aloittaa joka päivä uusi työ välillä 1.-26.6.2010 ja vielä sitten neuloa tai virkata ne kaikki valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. En ole pahemmin tätä tempausta edes miettinyt, sillä jämäkuun loppuessa mielessä on vielä toteuttamatta jääneitä ideoita, ja jämälankojakin on vielä tuolla olohuoneessa pyörimässä. Lisäksi siippa eilen suoritti varovaisia tiedusteluja halukkuudestani auttaa naapuria. Naapuri kun tarvitsisi veneeseensä mittojen mukaan tehdyt säilytysverkot. Projekti ei liene kovin vaikea ja toteutuskin pyörii jo mielessä, joten eiköhän siinä ole ensimmäinen ja toinenkin KYH-projektini. Siitä eteenpäin pitääkin sitten mennä ihan fiiliksillä. Jaa, yhdet vauvantossut pitää myös tehdä jo tällä viikolla, samoin mielessä on neuloa tai virkata tossujen kaveriksi vauvan ensimmäinen pehmolelu (Esikoisen opettaja on jo vauvalomalla, vaikka laskettu aika on vasta heinäkuussa, mutta ope tullee kevätjuhliin, jolloin voi lahjatkin antaa). Haa, neljä projektia on sentään jo ajatuksen asteella! Makuuhuoneeseenkin olisi kiva virkata jotain turkoosia, ainakin tyynynpäällinen on suunnitteilla, ja kenties myös jopa jotain verhontynkää sinnekin... ?

***

Esikoisella oli lauantaina kuivatestit Pirkkolassa, ja nyt sitten odotellaan ensi viikkoa ja jäätestejä Malmilla. Toukokuun ajan jatkunut treenaus taisi tuottaa tulosta, sillä poika tuntui ihan tyytyväiseltä tuloksiinsa: ei ollut huipputasoa mutta ei peränpitäjäkään.

Poika on kärttänyt minua kanssaan frisbee-golfia heittämään jo kahden viikonlopun ajan. Edellisenä viikonloppuna ukkonen pilasi suunnitelmat, mutta eilen päätin lähteä, vaikka välillä vähän sataa ropsauttikin. Kuopuskin tunki itsensä matkaan, ja se hidasti heittämistä sen verran, että emme ihan koko kierrosta ehtineet, sillä tyhmä äiti taas asetti takarajan, että muutakin ehti vielä illan mittaan tekemään, mutta hiki tuli harjun rinteitä eestaas kiipeillessä, ja sehän se tärkeintä olikin.

***

Töiden jälkeen pitäisi kipaista lankaostoksille. Niinpä niin, mielessä on turkoosia Kotiväkeä ja kenties jotain muutakin väriä, niitä naapurin säilytysverkkoja varten. Saa nyt sitten nähdä, löytyykö mitään.