Taas sain luuni raahattua Pasilaan kouluun, vaikka pieni kiusaaja kotona korvaani kuiskikin, että jospa menisit vain takaisin nukkumaan, kun Kuopuksenkin koulutaksin takavalot olivat vilahtaneet ja kääntyneet koulua kohti menemään. Mutta ei, meillä ei periksi anneta! Ja ihan hyvä niin. Tosin tulin paikalle myöhässä, kun aviosiippa on edelleen reissussa ja minun piti poikkeavasti odotella tuo Kuopuksen lähtö. Ei meiltä Pasilaan ihan varttitunnissa heilahdeta, näin aamuruuhkassa kuluu tunti vallan mainiosti autossa istuessa.

Illan mietiskelyjen ja pohdintojen jälkeen istahdin tosissani sohvaan, katselin ensin sinkkuelämät ja sitten Dexterin ja vielä Canaaleilta Entouragen ja mitähän vielä, ja koko ajan käsissäni kilkkui huivineulonta. Maartsi tosiaankin nakitti minut kokeilemaan tekemäänsä huiviohjetta, ja alkuvaikeuksien jälkeen pääsinkin vauhtiin ensin harmaalla woolilla, mutta kun sitten neule jäi käsistä muutamaksi päiväksi, uusi aloitus aiheutti sen, että virheitä tuli roppakaupalla ja purin koko roskan, vaihdoin langan synttärilahjaksi ostamaani harmaaseen nalleen ja johan alkoi sujua. Että Maartsillekin tiedoksi, jo on seitsemän tai kahdeksan lehdykän verran tehtynä eli hyvin sujuu!

Nukkumaan sitten pääsinkin taas vasta puoliltaöin, kun noin tanakasti ja hanakasti neuloin ja katselin. Ja tänään istun koulussa, matkassa mukana musta huivivirkkaus. Illalla on vuorossa teatteri, Viivi ja Wagner ihan tässä koulun naapurissa, ja huomenna taitaa olla luvassa ensin lätkämatsia (Esikoisen) ja sitten täytyy mennä sijaistamaan äitiä karjalaisten rientoihin. No, onneksi sunnuntaina sentään saa ehkä kenties nukkua ja neuloakin!